Viime perjantaina oli ystävänpäivä, mutta mun suunnasta ei lähtenyt viestejä, puheluja, kortteja tai muutakaan ystäville, heille kaikista tärkeimmille. Pysähdyin kuitenkin miettimään vähän ystävyyttä, miten erilainen ja ainutlaatuinen jokainen ystävyyssuhde onkaan. Ystävät, he pitävät minut hengissä, antavat läpsyn poskelle kun sitä tarvitsen, sanovat hädässä juuri ne oikeat sanat, hölmöilevät kanssani, nauravat minulle tarvittaessa (parhaat nauravat tarpeettomastikin) – ja tsemppaavat minua eteenpäin silloin, kun itse olisin valmis luovuttamaan. Joskus oikeastaan tuntuu, että en ole edes ole ansainnut niin hyviä ystäviä, kuin mitä minulla on.

 

Tunnistat aina todellisen ystävän; kun olet tehnyt itsesi naurettavaksi, hän ei luule sitä sinun pysyväksi olotilaksesi.

 

Ei tunnu miltään omistaa mitään hyvää, jos ei ole ketään, jonka kanssa sen jakaa.

 

Valitse ystäväsi hitaasti, luovu heistä vielä hitaammin.

 

Ystävyys kestää huonotkin päivät – ja niin, ne toisen noloimmatkin jutut.

 

En usko että ystävät ovat välttämättä ihmisiä, joista pitää eniten; he ovat vain ihmisiä, jotka ennättivät ensin.

 

Tosi ystäville kaikki on yhteistä.

 

Jaettu ilo on kaksinkertainen…

 

… ja jaettu suru vain puolet.

 

Ystävä seisoo rinnallasi silloin, kun olet väärässä. Kaikki seisovat siinä silloin, kun olet oikeassa.

 

Meillä on vähemmän ystäviä kuin kuvittelemme, mutta enemmän kuin tiedämme.

 

Hädässä ystävä tunnetaan…?

 

Vanhoissa ystävissä on sekin hyvä puoli, että heidän seurassaan on varaa olla tyhmä.

 

Annat vain vähän kun annat jotakin omaisuudestasi. Vasta kun annat jotakin itsestäsi, todella annat.

On se niin ihanaa, kun voi ystävän kanssa aina välillä olla ihan nokakkain, parantaa maailmaa, puhua suunsa puhtaaksi – ja sitten taas keventynein siivin jatkaa lentoaan.

Ystäväsi on hän joka tietää sinusta kaiken… ja silti pitää sinusta.

Ystävä on ihminen, johon ei tarvitse yritää tehdä vaikutusta.

Suurin hyvä, minkä voit tehdä toiselle, ei suinkaan ole rikkauksien jakaminen hänen kanssaan. Se on hänen omien rikkauksiensa paljastaminen hänelle itselleen.

Siinä oli muilta lainattuja ajatuksia ystävyydestä, kuvissa seikkailivat lapseni ja heidän ystävänsä. Niin, siis minun ystäväni lapset. Mites tää mun huikea ystävänpäivälahjani? :D

-Maj