Tässä on nyt sellainen asu, joka on niin ominta ja arkista itseäni. Tennarit jalassa, että voin viipottaa nopeasti paikasta toiseen, tarvittaessa vaikka polkea pyörällä. Väljä takki, turvallinen musta huivi ja iso laukku, jonne mahtuu koko päivän kamat, itselleni ja mahdollisesti lapsille. Jalassani on jo pari vuotta sitten hankitut ”luottohousut”, jotka ovat olleet useasti mukana asukuvissa.
Näin viihdyn ja tunnen itseni kotoisaksi, se kai on tärkeintä vai mitä? Voisin lähteä tässä asussa piipahtamaan kaupungilla, kaupassa, kylässä – ja itseasiassa näiden kuvien ottamisen jälkeen lähdin heittämään kamaa kirpputorille.
Takki – COS
Paita – H&M
Housut – Vero Moda
Huivi – Selected Femme
Laukku – DKNY
Kengät – Nike
Mulla pyörii päässäni yksi kohtaus lastenohjelmasta.
Siinä ilkeä tyttö osoittaa toista tyttöä sormella ja kysyy ”onks noi sun kuteet?”
Se toinen tyttö ei osaa vastata mitään.
Eikä ihme, sillä se kysymyshän on maailman turhin,
sillä C’mon nyt, tyhmempikin tajuais että tiettykin on.
-Maj
Ihana asu! Rakastuin tuohon laukkuun, onko se uusi?
Isot kiitokset Linda – ja kyllä laukkua voisi vielä uudeksi sanoa :)
Näin sut tänään kirpparilla, mutta en uskaltanut hihkaista mitään. Nauratti kun Rebekka raahasi kirpparilla Samuelia pitkin lattiaa…niin kotoista:)
Ostin sun Vagabondin saappat. Kunnon mehiläisvahakerroksen jälkeen näyttää hyvälle.
Hienoa, että saapikkaat löysivät uuden kodin – ja omg, Rebekka ja Samuel, niimpä tietenkin, mitäs muutakaan XD
Heippa, missä kirpparilla sulla on pöytä? Ja onko se vielä kauan? voisin käydä katsomassa jos löytyisi jotain meille :)
Moikka!
Mun pöytä oli tuolla Kangasalla, mutta meen sen heti huomenna purkamaan pois :/
Miksi menet purkamaan pöydän pois? Eikö vaatteet mennyt kaupaksi? Itse tein sen virheen,että hinnoittelin tuotteet joskus liian korkealle. :/
Moikka!
Kyllä sieltä paljon meni ja jotain jäikin :) harvoin käy niin, että ihan jokaikinen tavara/vaate menisi kaupaksi. Pöytä oli siellä viikon ja nyt oli aika lopetella se :)
Kaunis harmaa takki! Olen jostain syystä ykskaks törmännyt sinuun usein, juuri tässä asussa näin sinut Stockalla juttelemassa kosmetiikkamyyjien kanssa, Sokoksen edessä kävelit vastaan pe jne. Hymyilen aina varmasti tyhmästi, luultavasti olet siihen tottunutkin. Sitten aina muistaa, että vaikka naamasi on tuttu, minun todennäkisesti ei. :D Mutta olen se höperö hymyilijä vaunujen kanssa siis!
Katja
http://optimismiajaenergiaavaatteilla.blogspot.fi/
Apua, mä en kyllä kans huomaa mitään, enkä ketään. Muhun saa vissiin törmätä, ennen ku mitään tajutan :D
Kyllä me toisiamme silmiin katsottiin (tää kuulostaa jo ihan rakkaustarinalta :D ), mutta et varmasti tunnista mua. :)