Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.
Lapsen oikeuksien päivää vietettiin siis eilen – on etuoikeus olla äiti ja vanhempi kahdelle lapselleni. Olen lähiaikoina pohdiskellut lapsiamme, miettinyt millaista meidän arki on heidän vinkkelistään, mitä teen oikein ja missä minulla itselläni olisi parannettavaa. Useammin minun pitäisi työntää se joka nurkan takaa kurkistava kiire taka-alalle ja keskittyä olemaan läsnä. Lapset ne osaavat elää hetkessä, liian usein se taito katoaa matkan varrella, kunnes se palaa jälleen vanhemmiten, ainakin itse olen tämän huomion tehnyt. En ole koskaan kuullut kenekään harmittelevan jälkikäteen lasten kanssa vietettyä aikaa, mutta päinvastoin kylläkin.
Alla muutamia omia kuviani ja fiksumpien ihmisten ajatuksia lapsista ja lapsuudesta – lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, vähän myöhässä, mutta kuitenkin.
”Ole lapsesi kanssa tänään, jos haluat olla hänen muistoissaan huomenna”
”Viisaus tulee aikanaan,
elämäsi on turvattu aikanaan,
mutta ensin sinun on aloitettava seikkailusi.”
”Ajattele, kuinka onnellinen olisit,
jos juuri nyt menettäisit kaiken, mitä sinulla olisi
– ja sen jälkeen saisit sen kaiken takaisin.”
”Pikkulapsessa on hienoa se,
että hän ei koskaan kiitä sinua siitä
mitä teet hänelle – hän on varma, että teet sen mielelläsi.”
”Heti kun lapsi on lähtenyt huoneesta, sikin sokin lojuvat lelut muuttuvat hellyttäviksi.”
”Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä.
Ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu.”
”On vain kaksi kestävää perintöä, jotka kannattaa antaa lapsilleen: juuret ja siivet.”
Kenestäkään ei ole tullut yhtään mitään yhdessä yössä.
Valmistelut ovat jatkuneet kokonaisen eliniän.”
”Aikuiset eivät koskaan ymmärrä mitään, eivätkä lapset jatkuvasti jaksa selittää heille asioita.”
Nämä kuva-aarteeni löytyivät puhelimen kätköistä. Napatkaa lapsenne kainaloon ja halatkaa tiukasti. Äiti-idolini Johannan blogista bongasin lauseen: ”Lapsia ei voi liikaa silittää, eikä heille voi liikaa selittää” – Se pitää niin paikkansa.
Onnelisia hetkiä teidän viikonloppuunne <3
-Maj
Voi miten ihana postaus. Tämä sai pienen kyyneleen vierähtämään poskelle. Oikein hyvää viikonloppua!
aww<3
Ihana!
Aivan ihana postaus Maj <3 Jo ensimmäisistä lauseista tiesin, että nyt on äärettömän hyvä kirjoitus tulossa. Ihania kuvia ja todella suloisia lapsia. Sinä olet minun äiti-idolini :)
Nyyh… Ihana kirjoitus, ihanat kuvat! ❤️ Lapset ovat niin ihania!
Lapsien ympäröimänä nyt 5-vuotta eläneenä, yhdelle sisko, toiselle kummitäti, muutamalle serkku ja kymmenille päikkäritäti, voin allekirjoittaa kyllä jokaisen sanan tästä postauksesta! Niin kauniisti sanottu sinulta ja kaikilta niiltä jotka nuo ajatukset on alunperin sanoneet <3 vielä sitä suurta ja tärkeintä roolia, äitiyttä, odotellessa :') (nautitaan kuitenkin vielä muutama vuosi näistä vastuullisen vastuuttomista rooleista jotka mulle on jo siunaantunu ennenkä omia kultakimpaleita edes suunnitellaan :-D)
Ihania kuvia :)
Niin kauniita sanoja! (ja kuvia myös) Tuommoiset lauseet koskettaa, ja ymmärrän ne nyt paremmin, kun itselläni vieressä tuhisee tuo ihana kuusiviikkoinen esikoinen. :)