Rapujuhlat ovat itselleni ihan uusi juttu, koskaan aikaisemmin en ole näihin loppukesän kekkereihin osallistunut. Meidät oli kutsuttu Miikan kaverin mökille viettämään rentoa päivää rapujuhlien merkeissä, ohjelmassa oli myöhäistä lounasta suoraan grillistä, saunomista, oleskelua ja tietenkin niitä rapuja. Itseasiassa syön vain kalaa, en muita mereneläviä. Kieltäydyin nytkin kohteliaasti herkuista, mutta olin silti hengessä mukana.

Lapset olivat mummolla hoidossa ja me oltiin kahdestaan liikenteessä. Olen kuitenkin ollut tässä pari edellistä kuukautta niin paljon menossa, että halusin tulla kotiin nukkumaan, vaikka isäntäväki ystävällisesti suostuttelikin jäämään yöksi. Ilta oli niin kaunis, järvi oli täysin tyyni, kuu loisti kirkkaana ja taivas hehkui pastelliväreissä, ihan mielettömän upeaa. Ajeltiin aamuyön sumussa kotiin onnellisina ja vähän väsyneinä.

Lainalippis viimeisteli tyylikkään mökkilookini, täydellisempi olisi ainoastaan ollut Idalle lahjoittamani Seiska LIVE -lippalakki :D

Meidän miesvoittoiseen porukkaan mahtui parikin erittäin kokennutta rapujuhlijaa, jotka mielellään opastivat rapujen syömisessä ja kertoivat juhlakulttuurista. ”Helan går” -snapsilaulu raikasi niin voimakkaasti, että heikompaa olisi ehkä hirvittänyt :D

Rekvisiittaan oli todella panostettu, huikeimpia olivat ehkä snapsilauluja hoilaava (ja tanssiva?!!!?) rapukoriste sekä rapuliina, joka toimi kännykkään ladattavan aplikaation avulla niin, että luuriin sai ladattua erilaisia snapsilauluja liinan rapukuvioista.

Aikamoiset kekkerit, sanoisinko? :D

Kiitos isäntäväelle ja kaikille muillekin tyypeille, oli oikein ikimuistoiset, elämäni ensimmäiset rapujuhlat :) Millaisia kokemuksia teillä muuten on rapujuhlista, kuuluvatko ne ehdottomasti loppukesän ohjelmistoonne vai oletteko yhtä untuvikkoja, kuten minä?

-Maj

11 Comments

  1. Rapujuhlat kuuluvat ehdottomasti syksyyn. Meillä on rapujuhlia sekä lasten kanssa että ilman. Lapsetkin loilottavat Helan gåria, kuten videosta kuuluu :) Viime viikonloppuna juhlittiin kavereiden mökillä. http://rosebath.blogspot.fi/2015/09/helan-gar.html

    Hauskoilta näytti teidän juhlat. Ja mielettömät rekvisiitat

    Vastaa
    • Maj 28.9.2015

      Helou, siellähän se tuttu laulu raikasi sunkin blogissa, ihana! :)

      Vastaa
  2. Eve 28.9.2015

    Meillä rapujuhlat ystäväporukalla joka vuosi! Enempi yhdessäoloa ja kaikkea muuta herkkuruokaa kun niitä rapuja (en oikein tykkää siitä miten ne valmistetaan… :-/) mutta joka vuosi hauskaa on ja meiltäkin löytyy rekvisiittaa joka lähtöön. :-D pojat aina uhkailee ottavansa joka ravun jälkeen snapsin.. Ikinä eivät ole siihen loppujen lopuksi pystyneet. :-D

    Vastaa
    • Maj 28.9.2015

      Eve, mulla on ihan sama juttu! Ajatus rapujen keittämisestä on ihan kammottava ja kun nuo ravut katselee tuosta tarjoiluastialta suoraan silmiin, niin pala nousee kurkkuun. En kykene syömään niitä. Onhan tämä ihan naurettavaa, sillä en ole varsinaisesti mikään kasvissyöjä muutenkaan, vaikka sanotaanko näin, että syön kasvispainotteisesti.

      Vastaa
      • Eve 30.9.2015

        Joo en mäkään ole kasvissyöjä, mutta kyllä mulle on tärkeää mistä se liha tulee. :-) Toi on muuten totta, että kammottavia ne silmäparit.

        Vastaa
  3. inkeri 28.9.2015

    Voi miten ihania kuvia. Itse tykkään ravuista mutta en ole koskaan itse laittanut.

    Vastaa
    • Maj 28.9.2015

      Moikka! Voi kiitokset, oli kyllä niin kaunis ilta. Meinasitko kokeilla rapujen laittamista, vielä ehtii kai? Mä en itse jotenkin vain kykene syömään niitä.

      Vastaa
  4. Ann 28.9.2015

    Kauniita kuvia! Jäin erityisesti ihastelemaan tuota kuvissa pilkahtavaa harmaata neulettasi…mahtaisinkohan löytää jostain samanlaisen itselleni?

    Vastaa
    • Maj 28.9.2015

      Moikka Ann, kurkkaahan edellinen postaus, sieltä löydät paremmat kuvat neuleesta ja tietty myös merkin, sekä ostopaikan :)

      Vastaa
  5. Mä en ole ikinä ollut rapujuhlissa. En osaa edes syödä niitä. Kolme vuotta sitten olin Ruotsissa firman pippaloissa ja siellä syötiin lounaalla rapuja. En osannut syödä niitä, vaikka mulle kuinka yritettiin opettaa. Jäi ehkä vähän kammokin, kun musta tuntuu, että taisin vahingossa syödä sen peräsuoliosan.. yök! Hyvää se muuten kyllä oli.
    Limaset simpukat ei myöskään ole mun juttu. Maistoin kerran ja se maistui ihan lämpimälle raa’alle kalalle :D

    Vastaa
    • Maj 28.9.2015

      Haha, voi sua! Onneksi aikuisena voi valita, että mitä haluaa syödä, eikä kaikesta tarvitse pitää – olethan jo kuitenkin maistanut, mikä tärkeintä :P

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *