Tämä viikko on kulunut vähän tahkeasti, olen ollut alavireinen ihan ilman mitään fiksua syytä. Keskiviikkona sain piristystä päivääni, kun Ida pyysi minut avecikseen syömään Von Nottbeckiin Näsilinnaan. Santeri Vuosara oli kutsunut kasaan tämän pienen porukan, mutta hän kieltäytyi silti ottamassa illan isännän viittaa harteilleen. illallisen ideana oli maistella ravintolan ruokia ja antaa niistä palautetta ravintolalle. Ehdittiin jo sopia alustavasti samalla porukalla uusista treffeistä, on aina ilo tutustua uusiin tyyppeihin.
Näissä asukuvissa ei ole sitten juuri mitään järkeä, mun pokka ei meinannut pysyä, eikä vaatteissanikaan ollut tolkkua, mutta kuvausmiljöömme eli ravintolan naistenhuone oli sentään upea.
Pengoin jostain vaatekaappini perältä hätäpäissäni tuon liian lyhen poolokauluksisen mekon tai tunikan, pahimmassa tapauksessa paidaksikin sitä voisi ehkä kutsua. Rehellisesti sanottuna en olisi pukenut sitä tähän tilanteeseen päälleni, mutta ehdin jo vetää kireän poolokauluksen pääni yli (hiukseni oli jo ihan riittävän sähköiset) ja kiirekin puski päälle, kun huomasin tilanteen. En vaan jaksanut enää miettiä muita vaihtoehtoja, joten olin liikenteessä siis käytännössä paidassa ja sukkiksissa, toivotaan että kukaan ei huomannut mitään?
Niin ja hei nuo rillit, ne on J.Lindebergin – mitä pidätte?
-Maj