Syyskuu
En ehtinyt ikävöimään kesää, sillä lähdimme syyskuun ekalla viikolla Idan kanssa viikoksi Kosin saarelle nauttimaan lämmöstä. Reissumme oli niin onnistunut, aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja me rentouduimme parhaamme mukaan. Blogin puolella näkyi paljon lomalla ikuistettuja asuja, kurkisteltiin meidän makkariin ja tehtiin fetaleipäsiä. Lomalta paluu tapahtui rytinällä, sillä heti paluulennosta seuraavana päivänä juoksin ystäväni Emmin kanssa puolimaratonin. Huilasin juoksun jälkeen pari päivää, kunnes oli aika pakata taas kimpsut ja kampsut, sillä lähdimme lasten kanssa viikoksi Ylivieskaan. Elämäni ensimmäisten rapujuhlien myötä heitettiin hyvästit lempeän lämpimälle syyskuulle.
Lokakuu
Lokakuussa bloggaajat saivat tunnustusta Blog Awards Finland -gaalassa, tapahtuma oli järjestetty loistavasti. Blogissa fiilisteltiin veljeni asukuvia sekä työntäyteistä messuviikonloppua. Lokakuussa liikuin ahkerasti ja olin herkkulakossa, mutta en sanoisi sitä silti hyvinvointikuukaudeksi, sillä mun mieli laahasi maassa ilman mitään järkevää syytä. Syksy kaikkine työkiireineen iski kai erityisen lujaa. Mitkään arkiset asiat eivät oikein tuntuneet miltään, olin turta. Etsin ja löysin parempaa fiilistä ja oloa ilmajoogasta. En edes erityisemmin halua palata muistelemaan sen enempää koko kuukautta.
Marraskuu
Voi musta marraskuu. Lähipiirissäni tapahtui isoja ja rankkoja asioita, enkä itsekään ollut parhaimmillani – vieläkään. Vierailu Hennan luona piristi, pääsin purkamaan mieltäni ja päinvastoin. Kirjoittelin blogiin kylppäristä ja tämän asunnon suhteen tekemistämme kompromisseista, lasten kanssa puuhailtiin kaikenlaista sisällä, koska ulkona tuntui olevan jatkuvasti pimeää ja märkää. Muistelen kyllä maan olleen valkeana jossain vaiheessa kuuta, mutta lumi hävisi yhtä nopeasti kuin se oli ilmestynytkin? Käväisin pariinkiin otteeseen Helsingissä, vietimme blogityttöjen kanssa pikkujouluja, olimme mukana Lasten Tori -tapahtumassa, kuvailin Mammatyylejä ja kävin moikkaamassa Saaraa. Marraskuu oli kiireinen, kirjoitin olevani helpottunut, kun vuoden raskain kuukausi oli ohitse.
Joulukuu
Joulukuussa Miika lähti työreissulle Saksaan ja mua jännitti saanko jouluvalmistelut, lahjat, juhlat ja muut hoidettua yksin? Rebekalle oli tosi vaikeaa olla erossa isästä, hän itki monena iltana vuolaasti. Arki kuitenkin rullasi eteenpäin ja aika meni nopeasti. Blogi täyttyi joulujutuista, ”Mitä lahjaksi opelle, valmentajalle tai hoitajille?” -postaukseen tuli paljon mielipiteitä ja vinkkejä teiltä lukijoilta. Kadoksissa ollut joulufiiliksenikin löytyi lopulta ja itse joulu sujahti ihanasti mummoloissa. Oma mielialani kohosi hiljalleen ja tavallaan taisin saada kopin arjesta, kokeiltuani sen pyörittämistä muutaman viikon ilman puolisoani. Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä ystävien ympäröimänä ja jotenkin tuntui tosi hyvältä aloittaa ihan puhtaalta pöydältä.
Kiitos teille lukijoille viime vuodesta. Kiitos jokaisesta kommentista, tuesta, neuvoista ja tsempeistä. Paljon mahtui postauksia vuoteen 2015, jäikö teille kenties joku postaus mieleen erityisesti?
-Maj
