Mä olen kertonut täällä, että Rebekka on paljon veljeään herkempi ja pohdiskelevaisempi tapaus. Hänellä on uskomattoman hyvä muisti ja hän pyörittelee mielessään juttuja, joista hänen ikäisensä ei tarvitsisi olla huolissaan. Hän jäi pitkäksi aikaa miettimään valaiden kohtaloa, koska päiväkodissa oli ollut puhetta aiheesta. Hän toivoi minulta värityskirjaa synttärilahjaksi – ei kuulemma tarvitse tuhlata rahojaan häneen. Toki pienestä neidistä asennettakin löytyy ”en varmanakaan” on toisinaan vastaus, kun me vanhemmat pyydetään tekemään jotain pientä.
Yleensä Rebekka kysyy ensimmäisenä kun hänet haetaan päiväkodista, että saako joku kaveri tulla meille tai hän itse mennä kylään? Ensimmäiset ”omat” kaverit on tosi tärkeitä. Kyllähän kavereiden kanssa on kiva puuhastella kaikenlaista.
Rebekka on odottanut kovasti huomista, sillä olen luvannut pitää yhteisen vapaapäivän, ei tarvitse mennä päiväkotiin, enkä minä tee töitä. Sovittiin lasten kanssa, että huomenna otetaan varaslähtö viikonloppuun, pidetään kiva päivä, lähdetään kahvilaaan ja touhutaan kaupungilla jotain kivaa. Nukkumaan mennessä tyttö oli kuitenkin normaalia vaisumpi ja kalpeahko ja nyt pelkään, että hän on tulossa kipeäksi, säälittää jotenkin niin paljon.
Saapa nähdä miten meidän huomenna käy, päästänkö kaupungille lounaalle tai kahvilaan vai sairastellaanko täällä kotosalla. Peukut pystyyn ekan vaihtoehdon puolesta.
Mikä teidän perheelle on sellaista spesiaalimpaa yhteistä tekemistä näin talvella? Me käydään Fun Parkissa, elokuvissa tai herkuttelemassa kahvilassa. Lapset tahtoisivat myös päästä uiskentelemaan kylpylään, me vanhemmat emme oikeen siitä niin innostu, mutta katsotaan nyt.
-Maj
Voi Rebekkaa, toivottavasti pääsette kaupungille!!!
Ei tällä kertaa päässyt, mutta lupasin, että yritetään pian uudelleen :)
Taitaa tosiaan meidän neideissä olla paljon samaan luonnetta <3
No kyllä, ainakin mä olin huomaavani jotain yhteistä, kun viimeksi tavattiin <3 Toivottavasti tytöt pääsevät joku kerta leikkimään kimpassa :)