Eilen aamulla meidän pieni synttärisankari heräteltiin perinteisellä paljooon onneeaa vaaan –laululla, veimme lahjan ja pienen kakunpalan kynttilöineen Samuelille sänkyyn. Sam suorastaan säteili, hänen pieni naamansa loisti aamuhämärässä kuin naantalin aurinko konsanaan. Poika purjehti ympäri kämppää neljä sormea ojossa: ”tää on mun päivä, kattokaa nyt, täältä tulee päivänsankari” :D

Kaverisynttäreitä oltiin kyllä odotettu kovasti, etenkin viimeiset kaksi tuntia oli aika rankkaa – meille kaikille, hahah. Tyyppi ei meinannut pysyä pöksyissään, saimme vastailla aika montaa kertaa kysymykseen: koska vieraat tulevat?

Lapsia oli yhteensä 12 ja he mahtuivat juuri ja juuri kaikki jatketun keittiönpöytämme ympärille. Pari tuntia hujahti nopeasti, meininki oli yllättävän rauhallinen. Ohjelmassa oli herkuttelun lisäksi aarteenetsintää ja se perinteinen onginta. Lapsiporukassa oli yksi lukutaitoinen tyyppi, joten vihjeistäkin saatiin tolkkua aarretta etsittäessä. Lopulta saunasta löytyi Samuelin nimellä ja pääkallon kuvalla varustettu aarrerasia, jonka sisään oli piilotettu kaikille palkinnoksi mitalit.

YARRR!

Rebekka kurkistelee, näkyykö vieraita.

Tarjottavat olivat simppeleitä, kakkua, muffinseja, keksejä ja karkkia sekä suolaisia croisantteja, cocktailtikkuja, poppareita ja sipsejä.

Juhlaväki saapui niin tarkkaan kutsuttuun aikaan, että ulko-ovelle muodostui jonoa!

Kiitokset ja lähtöhalaus.

Pienet vieraat tuntuivat viihtyvän, harmituksia koettiin ainoastaan kun vanhemmat tulivat hakemaan ”liian aikaisin”. Samuelin 4-vuotissynttärit sujuivat siis näin äidin näkökulmasta ainakin erittäin hyvin. Pari päivää saadaan vetää henkeä, kunnes taas juhlitaan, prinsessasynttäriä pukkaa nimittäin!

-Maj