Hennan syntymäpäivä osui lomallemme, hänelle tuli mittariin 31-vuotta, olemme samana vuonna syntyneet. Juhlistimme hänen synttäreitä katselemalla auringonlaskua Krabilla. En ehkä voi edes kuvitella parempaa tapaa juhlistaa merkkipäivää.

Pakkasimme mukaan piknik-tarvikkeet ja levitimme vilttimme puun alle. Jos yhtään olette lukeneet ystäväni blogia, voitte kuvitella hänen miettineen kaikkea etukäteen – naureskelin matkalaukusta löytyneille suklaanumeroille ja kynttilöille. Siemailimme skumppaa ja pohdiskelimme miltä tuntuu vanheta.

Muistelimme minkä ikäisiä olimme tavatessamme ja miten ystävyytemme alkoi. Voi kun olisimme tieneet mihin kaikkiin seikkailuihin ajaudumme, yhdessä ja erikseen. Odotimme kuopuksiamme yhtäaikaa Flow-festareilla ja puoli vuotta myöhemmin veneilimme Turun saaristossa vauvat kainalossa. Henna suhtautuu ikä-asiaan lempeästi, hänelle vuodet ovat tuoneet rentoutta ja varmuutta, eikä hän ole käynyt minkäänlaista ikään liittyvää kriisiä läpi. Onnekas Henna, hän kuuluu siihen porukkaan, joille ikä on vain numero.

Niin, sehän on vain ykkönen kolmosen perässä. 

-Maj