Hänen takiaan sydämeni jättää aika usein lyönnin tai pari väliin. Rakastan lapsiani yhtä paljon, mutta tämä toinen tekee minut välillä huolesta sairaaksi. Onneksi useimmiten kommelluksista on selvitty pintanaarmuilla ja pienellä säikähdyksellä. Vauhtia meinaa olla enemmän kuin järkeä.
Tänäänkin sain kyllä lievän kohtauksen, kun huomasin pojan käden turvonneen ihan muodottomaksi. Nuo pienet tahmaiset sormet ehtivät kyllä joka paikkaan, vääntämään jokaista mutteria ja vipua, vetäisemään roikkuvista kankaista ja kokeilemaan miltä pinnat tuntuvat. Sormet ovat palaneet, kun auton jarrulevyt ovat kiinnostaneet. Tänään hän ilmeisesti oli ottanut johonkin ötökkään tuntumaa, lääkäriltä saatiin resepti allergialääkkeeseen ja rauhoittavaan voiteeseen. Tuntia myöhemmin torilla Samuel tömähti pelleillessään kivetykseen niin, että pari herkempää mummelia veti käden suunsa eteen kauhuissaan. Näppärät sormet irroittavat turvavyöt ja liimailevat tarroja kiellettyihin paikkoihin.
Nuo pienet kädet haluan sulkea omiin käsiini, pitää niitä kädessäni niin kauan, että yö muuttuu aamuksi. Tahdon haroa sormillani kiharoita ja tuijotella nukkuvaa, ihailla pitkiä kaartuvia ripsiä. Puhaltaa haavoihin ja ottaa syliin, vielä vuosia. Ennen äitiyttä en tiennyt miten paljon ihminen voi tuntea erilaisia tunteita yhtäaikaa. En tiennyt, että voi oikeasti rakastaa jotain toista niin paljon enemmän kuin itseään.
-Maj
Nätisti kirjoitettu. Tiedän sanoa kun lapset on jo aikuisia, että tunne ei katoa mihinkään. Muuttaa ehkä hieman muotoaan. Nyt jos ei saa yhteyttä lapsiin muutamaan päivään niin WhatsApista voi katsoa liikehdintää:)
<3
Silmät kostuivat, ihana teksti <3 Meidän pikkumiehestä on mitä luultavammin kasvamassa myös ehtiväinen Vaahteramäen Eemeli, sellaisia merkkejä on 1 vuotiaalla jo nähtävissä ;) Siskonsa on häneen verrattuna hyvin harkitseva… Ja se rakkauden määrä omia lapsia kohtaan on kyllä niin suuri ettei sitä itsekään käsitä! Se on ihan parasta olla heitä varten, mahdollisimman läsnä, niin hyvinä kuin haastavinakin hetkinä <3 Mukavaa juhannusta teille :)
Mulla ei ole omia lapsia, mutta kerta toisensa jälkeen nää sun postaukset rakkaudestasi omia lapsiasi kohtaan nostaa mulla kyyneleet silmiin. Toivottavasti saan joskus vielä itse kokea saman. Halauksia juhannukseen!
Voi ei miten kauniisti kirjoitettu! <3 Ihan kyyneleet kohosivat silmiin :')
Meisän James on ihan samanlainen koheltaja. Kaikkea pitää kokeilla ja räveltää ja nauraa päälle hersyvät naurut ❤️
❤