31

Tiedättekö mitä, mun mielestä on tosi huojentavaa todeta, että tänä vuonna vanheneminen ei ole tuntunut puoliksikaan niin pahalta, mitä se on ainakin edelliset kolme vuotta tuntunut. Ihan avoimesti olen kertonut, että aina on mahan pohjasta tuntuvasti kouraissut, kun lisää vuosia on napsahtanut mittariini. Lähipiirini on kyllästymiseen asti joutunut kuuntelemaan mun marinaani. Tänä kesänä ei ole mitään sellaisia ahdistavia tunteita, ei oikeastaan mitään sen kummempaa. Itseasiassa uskon tämän eloni tästä vaan aina paranevan.

Kuuma päivä, lasissa kylmää juotavaa, kaikki asiat on ihan hyvin. Mansikkakakkua lautasella, rakas Leipäsen rouva kainalossa ja skiditkin leikkivät porukalla siinä pitkin pihoja. Vietin siis viimeistä päivääni 30-vuotiaana – ja jos tämä jäisi viimeisekseni, niin en muuttaisi yhtikäs mitään.

-Maj

8 Comments

  1. Paljon onnea! Ihana tunnelma tuossa kuvassa. Hienoa, että olet löytänyt tuon asenteen, se tekee elämästä niin paljon helpompaa :)

    Vastaa
  2. R 27.7.2016

    Hei !
    Mistä kuvan housut on ostettu? Tosi kivan näköiset :)

    Vastaa
    • Maj 28.7.2016

      Moikka! Mä ostin ne reissusta, Zarasta tosin, että voiskohan vaikka vielä jostain löytyä?

      Vastaa
  3. Milla 27.7.2016

    Vastaa
  4. Sara // housefive 27.7.2016

    Onnea <3 mun mielestä 31- ja 32-syntträit olivat vain leppoisia. 33 vähän mietityttää, mutta onneksi siihen on vielä miltei vuosi aikaa, huh…

    Vastaa
    • Maj 28.7.2016

      No jooo, mä ymmärrän! Oliko sulla kriisiä ennen kolmeakymppiä? Mä oon kuullut huhuja, että jos ei oo – niin silloin voi sit iskeä kunnon ikäkriisi, just vähä ennen kuin mittariin pamahtaa se 40!

      Vastaa
      • Sara // housefive 28.7.2016

        Mä luulen, että oli aika paha just silloin kun tulin Fionnin kanssa raskaaksi ja olin 25-vuotias. Sitä räpiköintiä kesti varmaan 4 vuotta. Mut joo keski-iän kriisiä odotellessa. My god….

        Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *