Yksi tämän viikon kohokohtia oli varmasti kun päästiin lasten kanssa ratsastamaan. Lähdimme spontaanisti Rebekan kummisedän, Teron, matkaan maalle moikkaamaan hänen ystäväperhettään. Paikan päällä Luopioisissa meitä odotteli ehkä maailman sydämellisin ystäväperhe, koira ja neljä ponia. Pakko jakaa muutamia heppahetkiä teidän kanssa, vaikka kuvat ovat aikamoisia kotialbumiräpsäsyjä, älkää antako haitata.

Tallissa elelevät sulassa sovussa kaksi Shetlanninponia, Kaneli ja Pulla ja kaksi Islanninhevosta, Eikka ja Halla. Jännä, että jostain syvältä muistinsyövereistä ne vanhat taidot muistuivat taas mieleen, miten ihanaa olikaan päästä hoitamaan heppoja! Lapset innostuivat myös kanssani harjailemaan Eikkaa, tallin rauhallisinta asukasta.

Mulla oli koko illan ja vielä seuraavanakin päivänä hymy huulilla, nautin niin paljon, kiitos ja terveisiä vielä sinne Luopioisten suuntaan!

Kovista aikomuksistani huolimatta edellisesta kerrasta onkin kulunut sitten taas tovi jos toinenkin. Mä oon kyllä koko sydämestäni heppatyttö, mutta en tiedä miksi en pääse koskaan tallille saakka. Rebekkakin innostui siinä määrin ratsastamisesta, että saisin varmasti hänestä kaverin <3