Se pitkä aalto niin syvänsininen. Mä tunnen kun, se alkaa taittumaan. Sä kysyt multa mille nyt hymyilen? Mut tiedä en, hymyilen muuten vaan.

Mä haluan eteenpäin jo astuu, haluan että varpaat kastuu. Ei meillä oo, kiirettä minnekään. Joku mun ihon läpi tuntuu, ja vaikka kaikki vähän liikkuu, niin huominen hyvältä näyttää.

Mennään yöllä taas uimarantaan, mennään vaan, sun jälkiä seuraan. Kuunnellaan kun kaislikko kuiskaa, kysymyksiin sen kukaan ei vastaa. Ollaan taas kuin mitään vaaraa tai uhkaavaa ei koskaan ois ollutkaan.

Pitkään aikaan unta saanut mä en. Nyt valvo en, niin paljon ainakaan. Ja vaikka oisin hieman sirpaleinen, niin sirpaleet hyvää kai ennustaa. Mä haluan ihan rantaan astuu, niin et mun silkkihanskat kastuu. Ei vieläkään kiirettä minnekään. Joutsenet ui meitä vastaan, ei ne pelkää, on vain rauhaa ja kaikki niin, hyvältä näyttää.

Iisa – Yöllä uimarantaan

-Maj