Tuntuu, että en ole ollut kirjoittelemassa ikuisuuteen, normaalistihan postaustahtini on hieman vikkelämpi. Tänne Tampereelle on hiipinyt koleat syyskelit sillä välin kun me Idan kanssa nautiskeltiin helteisistä päivistä Cala Bonassa. Olen siis jo kotiutunut reissusta, tosin matkalaukkuni on edelleenkin jossakin maailmalla.

Lapset ovat kyselleet paljon laukun perään, sillä tuliaiset olivat tietenkin siellä. Poikani pohti asiaa ja tuumasi ”ajatelkaa, jos laukku olisi tullut kotiin ja äiti ei, se olisi ollut pahempi juttu”. Hän kieltämättä osui asian ytimeen, ja tajusin itsekin vähän priorisoida, sillä laukussahan on vain tavaraa ja se varmasti löytää vielä tiensä tänne Tampereelle. Jep, mutta toisaalta iskostapa se päähän yön yli matkustaneelle naiselle, jolla on ohjelmassa heti samana päivänä rakkaan ystävän 30-vuotissyntymäpäiväkekkerit, eli kaipailin tietenkin meikkejä ja GHD-rautaa laukustani.

Kaikki on kuitenkin erittäin hyvin juuri nyt, pujahdan puhtaisiin lakanoihin ja isken nenäni kiinni kirjaan, olen löytänyt aikaa taas lukemiselle. Kirjavinkkejä saattaisi ehkä pukata jossain vaiheessa tännekin, yhden lukemani kirjan annoin jo eteenpäin Snapchatin kautta.

-Maj