Se on beibet maanantai ja aloitetaanpa tämä viikko mukavasti, mitäs jos vaikka nauretaan tänään vähän mulle? Totta puhuen, itsellensä on ihan hyvä osata nauraa, etenkin jos pitää blogia. Minusta löytyy internetin syövereistä monta kamalaa kuvaa, todella monta hirvittävää asuviritystä ja kaikenlaista tekstiäkin sitä on tullut tuotettua, voi apua. En edes osaa nimetä yhtä hirvittävintä asuani, niitä on niin paljon. Yksi moka on kuitenkin mielestäni ylitse muiden ja se on hiusten värjääminen vaaleiksi. Alunperin haaveilin luonnollisesta hiusväristäni, mutta en oikein tiedä, mitä siinä sitten oikein tapahtui. Kesällä 2013 olin 28-vuotias ja ilmeisesti keskellä pahinta ikäkriisiä. Olin monessa mielessä vähän hukassa, etsin omaa tyyliäni kokeilemalla vähän ihan kaikkea, enkä oikein viihtynyt missään. Tein tuona aikana ehkä eniten hutiostoksia, mitä olen koskaan tehnyt. Myöhemmin lakkasin vaan yrittämästä liikaa ja tajusin, että ainakaan vaaleahiuksisena ei ollut hyvä olla.
Ensimmäinen vaalennus takana ja olin tosi tyytyväinen. Hiukset olivat päältä vähän vaaleammat, kevyesti oranssit. Kun olisinkin tajunnut jättää koko leikin vaikka tähän näin.
Tai tähän? Hiuksia sävytettiin ja lyhennettiin, innostuin niin kovasti, minusta tulee blondi! Tulen näyttämään todella luonnolliselta ja raikkaalta, jee!
Syksy ja keltaisten hiusten aikakausi starttasi, se kesti itseasiassa yllättävän pitkään. Tässä hiusten väritilanne ei missään nimessä ole pahimmillaan. Koko ongelman ydin oli kai se, että hiukseni taittavat niin paljon punaiseen, että viileää vaaleutta ei ole kovin helppo saavuttaa – tai ainakin sen ylläpitäminen on vähintäänkin haastavaa.
Suurimman osan aikaa hiukseni olivat oranssit. Vaalea väri sai piirteeni katoamaan ja ihoni näyttämään todella oudon väriseltä. En melkein edes tunnista itseäni tästä kuvasta. Ei muuten sitten puhuta tästä asusta yhtään mitään.
Kesällä 2014 hiukseni olivat varmaan kaikista vaaleimmillaan, ei toimi. Ei vaan yksinkertaisesti toimi. Hopeashampoota kului ja samoin taittoväriä.
Oranssi on uusi musta. Kaunis päivetyskin näytti oranssilta, koska hiukset. Tässä kohtaa aloin jo haaveilla tummemmasta väristä ja hiukset olivat saaneet jo värikäsittelynkin, mutta aurinko teki tepposensa.
Sekin piti varmaan vaan kokeilla, ihan vain voidakseni todeta, että ei enää ikinä. Ei kai kukaan voi olla sitä mieltä, että vaalea oli parempi, eihän? Haluatteko minun kaivelevan arkistoista ne kaikista hirveimmät asutkin?
-Maj
Olet huikean kaunis missä hiuksissa tahansa, mutta tumma tosiaan sopii paremmin. Enkä oikein edes tiedä miksi, ennen kuin sen itse sanoit: vaaleaan hukkuvat piirteesi! Ja joo, ehdottomasti hirveitä asuja! Itse uudistin blogin ulkoasua juuri ja mietin samalla poistavani neljän vuoden takaiset vanhimmat postaukset. En sitten kuitenkaan – koska onhan ne nyt ihan kauheita, juuri siksi! :D
Eveliina, kauniisti sanottu, kiitos <3 Hirveitä asuja on tulossa :D En ole poistanut mitään!
En nyt ehkä parempi, mutta ei mielestäni ollenkaan huonokaan… :D Makuja on monia!
No näin se on! Pitihän toikin kokea :)
Täällä heti ensimmäinen kenen mielestä tuo vaaleampi ruskehtava sävy on parempi kuin tämän hetkinen tosi tumma :) joka tapauksessa kaunis nainen väristä riippumatta!
Pakko sanoa, että toi vaalea ei kyllä ollut sun juttu ollenkaan. Nykyinen tumma väri on vaan paras! Se on vaan jännä miten joku tietty väri sopii tietylle ihmiselle. Mulla on aina ollut blondit hiukset ja mietin tummemmaksi värjäämistä, mutta en uskalla, jos se ei sovikaan :D Ja kuvia hirveimmistä asuista kehiin ;D
Hehee, ei haittaa vaikka sanot, olen samaa mieltä! Kannattaa tosiaan miettiä, tummasta hiusväristä ei olekaan niin helppo palata takaisin vaaleaan.
Molemmissa kuvissa, missä sulla on punatut huulet, tuo vaalea näyttää aika kivalta mun silmään. Mutta muuten se näyttää enemmän epäluonnolliselta, kuin tumma :D Kaikista parashan on tietysti se, minkävärisessä sulla on itsellä kotoisin olo :)
Oikeesti? Ei voi näyttää :D Ja näinhän se on, mun väri on ruskea, mutta ei musta.
Ihan turhaan mollaat muutaman vuoden takaista itseäsi ja tyylikokeilujasi. Kokemuksesta voin sanoa, et jatkossakin aina muutaman vuoden takainen tyyli tuntuu jotakuinkin nololta/oudolta tai muuten vieraalta nykyiseen verrattuna. Ja ihan varmasti parinkymmenen vuoden päästä me, tai ainakin meidän lapset nauraa tälle nykymuodille..! Olet nuori ja varmasti ehdit vielä kokeilla monia juttuja jatkossakin. Eiköhän se blondivaihe vielä joskus tule uudestaan..😉 Ja vaalea sopi mielestäni sulle hyvin, mut silloin kun se oli lämpimämpi ja punertavampi sävyltään.
Alkupään vaaleatukkaiset kuvat on musta oikein kivoja ja punaiset huulet tosiaan sopi hyvin hiusten kanssa. Vaalea väri ei missään vaiheessa ollut huono, mutta totta tuo, että se hukutti kasvonpiirteitä. Itelläni on luonnostaan aika vaalea tukka ja sitäkin vaaleampi iho ja kulmat. Kokeiltu on överiblondaus ja ruskea värjäys, eikä naama kummankaan kanssa näyttänyt kehuttavalta. :D Oma väri jostain siitä välistä on mulle paras.
Heh, mulla on muuten toi pipo-neuletakkikuva tallennettuna jonnekin asuinspiraatioksi, koska tykkäsin silloin asukokonaisuudesta niin paljon. :)
En näe hirveästi eroa kuvien välillä, mut mä oonkin sävysokea ja tyylitollo. :D Kauniilta näytät joka kuvassa!
T: Kiti
http://www.lily.fi/blogit/katso-tarkemmin/rumat-tytot
Minustakin tuo kaikista kylmin vaalea sävy on ihan kaunis ja sopiva sinulle. Tyyli muuttuu kyllä uskomattoman paljon pelkästään hiusten väriä muuttamalla. Tummissa ja vaaleissa hiuksissa on kuin eri ihminen. Samanlaiset kokemukset on kyllä itsellänikin, että blondaaminen ei kaikille edes pienimmässäkään määrin onnistu edes ammattilaisten käsissä tai sovi.