Teppo on ollut reissun päällä, sillä hän lähti jo ennen joulua ”lomailemaan” ja seuramieheksi Saksasta Suomeen saapuneen tätini luokse. Tarja-tätini ja Teppo pitävät ihan valtavasti toisistaan, rakkaudeksikin sitä voisi varmasti kutsua, joten ihan mielelläni luovutan pienimmän perheenjäsenemme hetkeksi toisaalle. Tätini ja Tepon yhteiset kävelylenkit saattavat venyä kolmituntisiksi, sillä Teppo saa haistella ihan rauhassa ja valita haluamansa reitit – aikamoista luksusta. Koira tietysti nukkuu myös tädin vieressä, parhaalla paikalla. Ymmärtänette, että koira viihtyy hyvin – ja eron hetkellä hän saattaa jäädä uikuttumaan tippalinsissä takavasemmalla poistuvan Tarjan perään.
No, mielellään Teppo silti takaisinkin tulee, häntä viuhuen, innokkaana hän loikkii sohvalle tuttuun nurkkaan paijattavaksi. Sanoisin kohta 8-vuotta täyttävän Tepon olevan aika sopeutuvainen tyyppi, sillä tuntuu olevan erityinen paikka aika monen ihmisen sydämessä – eikä se mikään ihme ole, niin persoonallinen, kiltti ja ihana koirahan hän on.
Kerroin täällä blogissa Tepon käyneen lokakuussa eläinlääkärissä, hammaskiven poiston yhteydessä poistettiin myös hampaita. Viime vuonna Tepillä oli toinen koitoskin, hänet kastroitiin – ja onneksi siitäkin toimenpiteestä toipuminen sujui myös hyvin. Viikon jälkeen Teppo oli oma reipas itsensä, ainoastaan ruoka-annoksia pitää nyt vähän huolellisemmin tarkkailla, ettei paino lähde nousuun.
Joulukuussa (Tepon ollessa tädillä hoidossa) tapahtui kuitenkin jotain erikoista, Teppo oli muuttunut apaattiseksi ja oli ollut koko päivän tosi allapäin. Pää oli ollut riipuksissa ja koira oli näyttänyt surullisena. Huolestuneena täti tietenkin ilmoitteli asiasta meillepäin ja mietittiin, että pitääkö koiraa lähteä näyttämään lääkärille, mutta koska mitään muuta oiretta ei ollut, niin päätettiin tuumata seuraavaan päivään. Tilanne kuitenkin korjaantui iltaa kohden ja seuraavana päivänä Teppo olikin jo taas iloinen, innostunut ja normaali oma itsensä.
Kotona Tepon kanssa on tähän asti ollut ihan normaalia, leikkauksen jälkeen poika on vähän rauhoittunut, mutta aina se valppaana tarkkailee ja lähtee lenkille hihnan nähdessään. Mutta sitten se taas tapahtui, anoppi soitteli viikonloppuna meille Vuokattiin, että mikäköhän koiralla on? Samat oireet, se ei innostunut uloslähtemisestä ja se jos joku on todella poikkeuksellista. Seuraavana päivänä tilanne jälleen normalisoitui ja Teppo viuhotti iloisena menemään. Miikan vanhemmat ja heidän kotinsa on Tepolle tosi tuttu ja turvallinen paikka, joten en usko, että se olisi siitäkään kiinni.
Kotona Tepolle ei vielä ole tullut vastaavaa ”masennuskohtausta”, mutta huoli on silti suuri. Osaisittekohan te auttaa, mistä tässä nyt voi olla kysymys? Onko kenelläkään koiranomistajalla vastaavia kokemuksia? Heitteleekö hormonitasapaino leikkauksen jälkeen vieläkin vai mikä saa Tepon hetkittäin niin masentuneeksi?
Korvatulehdus? Saattaa välillä olla parempi mutta kipu voi palata ja aiheuttaa tuon?
Meillä myös apaattista ja muutenkin halutonta koiraa auttoi koirakaveri. Toivottavasti syy selviää! :-)
No niimpä! Teppo on ollut onneksi koko viikon ihan normaali, ei mitään merkkejä niistä kohtauksista, huh!
Itselläni ei chihuista kokemusta mutta omistan 4 koiraa ja kasvatan staffeja. Suosittelen viemään Tepon eläinlääkäriin. Jos kyseessä olisi oma koirani niin otattaisin tässä tapauksessa ainakin verikokeet ym niin voisi poissulkea että onko koiralla kipuja. Kuulostaa meinaan siltä että Tepolla voisi mahdollisesti olla jotain kipuja mikä selittäisi nuo oireet.
Kannattaa myös kysellä Tepon kasvattajalta onko hänellä kokemusta moisesta? Tsemppiä teille.
Kiitos kun laitoit kommenttia! Täytyy kyllä kiikuttaa Teppo lääkärin, jos se meinaa alkaa jumittamaan! Onneks nyt on kaikki mennyt ihan superhyvin, huh :)
Meillä Sakella myös päiviä jolloin koira mennyt apaattiseksi, jolloin uni on maistunut ja s selkeästi ollut jotenkin masis.. käytiin eläinlääkärilläkin sen takia ja mitään selkeää ei löytynyt ja lääkäri epäili että Sakella olisi närästystä. Oireet närästykseen ovat kuulemma huonovointisuuden lisäksi vaihtelevia mutta esim näitä: huulien lipominen, venyttely, asennon vaihtaminen, levottomuus, maiskuttelu ja tyhjän mahan oksentelu.. Laihdutuskuuri auttoi ja ruuan vaihto. Vielä on hetkiä kun koira voi selkeästi huonosti mutta se ei kestä enää kuin hetkiä entiseen päivien huonovointisuuteen verrattuna. Toivottavasti Tepon masikseen löytyy ei vakava syy ja se paranee! :)
No siis ”huulien lipominen, venyttely, asennon vaihtaminen, levottomuus, maiskuttelu ja tyhjän mahan oksentelu…” = Tepon oireet, paitsi levottomuus on ennemminkin apaattisuus tai ehkä jumitus. Kiitos kun vinkkasit!
Kahden chihun omistajana sanoisin että soittaisin eläinlääkärille ja kysyisin mielipidettä, jos tällainen apaattisuus vielä jatkuisi /tulisi. Ainoana mikä itellä tulee mieleen on nimenomaan närästys, jos vatsa oireilee kuitenki erilaisesta tilanteesta eri tavalla (ihan kuten ihmisilläkin saattaa vatsa kipristellä) tai jos on joku lihasjumi selässä, venytteleekö Teppo ihan normaalisti? Mutta oman mielenrauhan vuoksi kannattaa varmaan ainakin soitella eläinlääkärille et sit tietää vähän myös seurailla ja tarkkailla löytyykö jotain muitakin oireita :)
Kyllä se varmasti on fiksuinta olla yhteydesssä eläinlääkäriin, jos jotain vastaavaa vielä ilmenee! En muuten ole yhtään miettinyt Tepon venyttelemistä, pitääpä kiinnittää jatkossa siihen vähän enemmän huomiota!! Kiitos vielä hyvistä vinkeistä :)
Tepon kuvat saavat aina hymyilemään :) . Toivottavasti syy sen ”masennukseen” löytyy,
No ala muuta sano! Toivotaan, että niitä kohtauksia ei tule enää ikinä :(
Kiva kuulla Tepon kuulumisia!
Muun muassa vatsavaivat tai lihasjumi tosiaan voi tehdä apaattiseksi. Hyvä, että hampaat on juuri tsekattu, monesti niissäkin piilee ongelmia. Sellainen tuli mieleen, että kun oireet ovat nyt ilmenneet hoitopaikoissa. Jos tilanteet on olleet Tepolle tosi tuttuja kuten sanoit, ei itse paikka varmaan ole syy, mutta koirathan yleensä piilottaa kipunsa/ongelmat omistajalta viimeiseen saakka, voisiko olla, että on helpommin näyttänyt olotilaansa hoitopaikassa? Jos apaattisuutta vielä ilmenee, käyttäisin varmaan varmuuden vuoksi eläinlääkärissä ottamassa esim. verikokeet. Tuossa aiemmin tulikin hyviä vinkkejä närästysoireiden seuraamiseen, meidän koirilla on vastaavia vaivoja ilmennyt. Ruokavaliolla usein voi helpottaa sitäkin. Toivottavasti herra pysyy terveenä :)
Moi!
Totta, näinhän se voi olla. Onneksi Tepolla on kotiin saapumisemme jälkeen mennyt pelkästään hyvin. Ei olla ainakaan huomattu mitään merkkejä apaattisuudesta, Teppo on ollut ihan skarppi oma itsensä. Voisikahan ne kohtaukset tosiaan olla närästystä, oireet ainakin täsmää – tai sitten jotain hormoonien heilahteluja? täällä seuraillaan tilannetta. Kiitos viestistäsi <3
Entä jos se kuitenkin ikävöi omaa laumaansa ja kotiaan? Koska ei kotona ollessa reagoi samoin..Tuntuu oudolta, että
jokin fyysinen vaiva esiintyisi vain ja ainoastaan kyläillessä.