…rannalle? Vaikka Pave Maijanen kyseleekin kappalessaan seuraa järvelle. Mun vatsaa kouraisee siinä biisissä tämä kohta; Tunnetko sä kuinka syksy lähenee. Huomaatko sä ilman viilenneen. Näetkö sä linnut jotka lentää kauas pois.
Koko automatka Tampereelta Yyteriin kului niin, että jokainen sai valita biisin vuorotellen. Kuunneltiin vanhoja iskelmiä, Robinia, Mikael Gabrielia, Antti Tuiskua, Juuliaa ja räppiä. Puolentoista tunnin matka meni nopeasti. Perillä aurinko paistoi kirkkaan siniseltä taivaalta aina iltaan asti. Syötiin kaikki eväät mitä mukaan oli pakattu ja ostetettiin jätskiä mönkijä-kioskista. Otettiin kaksi euroa maksavat suihkut ja sotkettiin itsemme uudelleen hiekkaan. Ei millään maltettu lähteä kotiin.
Äitini ihmetteli, että miten jaksamme mennä monta päivää putkeen aamusta iltaan? Lapset vaan lauleskelivat vastaukseksi; eiii jäädä himaan jumittaa, joten heiiii, tehdään mitä huvittaa! Eipä tehty huomiseksikaan mitään suunnitelmia, mutta ehkä aamuun mennessä tulee joku hyvä idis?
-Maj
Oij että tuolla näyttää nätiltä, en oo koskaan käyny. :) Meillä oli eilen ihan vaan löhöily päivä miehekkeen kans, vaikka oli kyllä nätti ilma. Tuli sentää takapihalla hetki istuttua ja kaupassa kävellen käytyä. :D
Löhöily kuulostaa hyvältä, toki sitä voi tehdä rantsussakin. Pakko tunnustaa, että mä nukahdin rantaan tuolla reissulla, Miika vahti lapsia ja mä kuorsasin menemään :D
Kuulostaa kivalta! Jännää että siellä oli noin hyvä sää, etelässä oli tosi viileätä. Toivottavasti rantakelejä tulis vähän enemmänkin!
No todellakin toivotaan <3 Lasten kanssa tekeminen loppuu nopeasti, jos joka päivä vaan sataa.
Kunpa kerkeis edes tonne, hyvältä näytti teidän touhut☀️