Tänään kesä tuli takaisin, siltä se tuntui. Aamulla oli ihan ihmeellinen fiilis, kun aurinko lämmitti pitkästä aikaa oikein kunnolla. Käytiin Samuelin kanssa kahdestaan pitkä lenkki, Samppa fillaroi ja mä hölkkäilin. Lenkin jälkeen istuttiin terassilla, kuunneltiin musiikkia ja oltiin vierekkäin ihan hiljaa. Mietin, että jatkossa me tullaan tekemään asioita eri tavalla kuin ennen, uudella tavalla. Minä yksikseni ja minä sekä lapset yhdessä.

Se on viimeinen syksyni tässä asunnossa, tänään saattoi olla viimeiset terassilla vietytyt hetket. Ensi viikolla pyörähtää käyntiin viimeinen kuukauteni tässä kämpässä. Asiat ovat menneet eteenpäin ja asumiskuviomme alkavat olla selvät. Se kaikki on samaan aikaan vähän haikeaa sekä helpottavaa. Lokakuusta tulee varmasti niin kiireinen, etten ehdi edes  paljoa ajattelemaan.

lopunalku1
lopunalku2
lopunalku3
lopunalku4

Matka jatkuu eteenpäin, varmasti loppuvuosi tulee olemaan raskas suuren elämänmuutoksen takia, mutta onneksi myös paljon kivojakin asioita on tiedossa. Kuukausien kuluessa eteenpäin, toivon muistiini jäävän tässä asunnossa koetut hyvät hetket, ne huonommat mieluusti unohdan.

Ilmassa tuoksuu syksyn lisäksi muutos. Pimenevät illat eivät tunnu kuitenkaan ihan niin ahdistavilta, kuin pari vuotta sitten. 

-Maj

12 Comments

  1. Syksy 24.9.2017

    Mistä tuo sun Adidaksen hupparitakki on? Mikä malli?

    Vastaa
  2. Joanna 24.9.2017

    Tsemppiä syksyyn ja muutosten keskelle! <3

    Vastaa
    • Maj 25.9.2017

      Kiitos, oot ihana, nimenomaan muutosten ja muuton keskelle <3

      Vastaa
  3. Minna 25.9.2017

    Kun luin teidän erosta pysähdyin pitkästä aikaa miettimään omaa taivalta. Ja huomasin että aika pitkälle on tultu. :) Noin vuosi omasta erosta, muistan kuinka ärsytti ”aika hoitaa” tsemppailut. Mutta nyt on pakko myöntää että ei se ihan tuulesta temmattu sanonta ole. Aika todellakin hoitaa. :) Parasta on kun saa käytännön asiat hoidettua ja arki alkaa rullaamaan molemmissa rakastavissa kodeissa. :)
    Kiitos kivasta blogista, tämä on oikeastaan ainut blogi mitä seuraan enää. Säännöllisesti kommentoin kyllä, viimeksi varmaan pari vuotta sitten. :D
    Keep up the good work!

    Vastaa
  4. Maj 25.9.2017

    Moikka Minna! Mä niin tiedän, että se on totta; aika auttaa ja aika vaan parantaa. Tässä on kyllä paljon tekemistä vielä, mutta jos ekaksi sais hoidettuu isot kuviot kuntoon. Oot ihana, kiitos kun laitoit viestiä <3

    Vastaa
  5. Minna 25.9.2017

    Lapset jäävät asumaan sinne? Oli ainakin lause muotoiltu niin. Tsemppiä tulevaan! Aika auttaa kaikkeen!

    Vastaa
  6. Tintti 25.9.2017

    Vuosia blogia seuranneena en voi kuin ihmetellä, mikä kumma rikko tällaisen(kin) perheen… Ei ole aikaakaan kun puntaroit lapsilukuanne… Kaikki ei siis todellakaan ole sitä mitä ruudulta näkee. Surullista! ♡

    Vastaa
  7. Helmiina 26.9.2017

    Täällä myös yksi erittäin yllättynyt ja hämmästynyt! juuri teidän kohdallenne en olisi osannut mitenkään edes kuvitella eroa. Olen aina jopa hieman kadehtinut teidän arkea ja sitä miten kivasti ja helposti teidän lapset kulkee touhuissa mukana.(Meillä kun perhe-elämä on melkoisen haastavaa lapsen erityisyyden vuoksi ja vaikuttaa siten myös parisuhteeseen). Tämä uutinen ihan liikutti ja tulin surulliseksi,vaikka emme tunnekkaan..toki meidän kaikkien lukijoiden on hyvä muistaa, että kukaan ei tiedä kenenkään todellista elämäntilannetta ruutujen takana eikä bloggaajan tietenkään tarvitse kaikesta kirjoittaa. Kennelläkään meistä ole oikeutta arvostella ja kommentoida ilkeään sävyyn toisen elämää. Jaksamista ja voimia syksyyn!

    Vastaa
  8. Veera 26.9.2017

    Oi miten paljon toivonkaan Sinulle jaksamista tämän kaiken keskellä! Nauti syksystä, se on pimeää aikaa mutta myös antaa paljon. Syksyn tullen uudet tuulet puhaltaa ja nyt toki Sinulla varmasti enemmän. Hengitä syysilmaa ja tunne kuinka se saa jaksamaan ja vie kohti uutta. Elämällä on paljon annettavaa Sinulle<3 Lähetän paljon lämpimiä ja energisiä ajatuksia täältä Sinulle ja lapsille. Lapset on niin ihania!<3 Kovasti hyvää mieltä ja anna pahansuopien ihmisten kommenttien mennä sinne mihin ne kuuluu, ohi vain tuulen mukana viedä johonkin kauas pois. Älä välitä niistä, ota jokainen hyvä saamasi kommentti ja mieti sitä kaksi kertaa enemmän kuin sitä pahaa. Älä anna sen täyttää ajatuksiasi vaan ota hyvistä hyvä ja energinen mieli :) Olet vahva! Olet kaunis! Olet hyvä äiti! Olet ihana!

    Vastaa
  9. ninna 26.9.2017

    hoidatteko lapset viikko-viikko systeemillä, vai mitä rivien välistä sai lukea…

    Vastaa
  10. Milla 1.10.2017

    Kun katsoo tässä Samuelia juomassa mehua, tulee jotenkin sääli teidän lapsia ja surullinen olo muidenkin erolasten puolesta. Vaikka lapset on sopeutuvaisia, se on kuitenkin heille iso juttu joutua elämään erossa toisesta vanhemmistaan. En tiedä miten meinaatte näkemiset järjestää, mutta kehottaisin miettimään viikko-viikko systeemiä. Etenkin Samuel on vielä aika pieni siihen systeemiin. Toivottavasti saatte asiat sovittua sovussa.

    Vastaa
  11. Kepa 2.10.2017

    Multa varmaan katoaa kirjoittaessa nyt koko pointti, mutta kirjoitanpa kuitenkin kun silloin tällöin tullut mieleen. Mun vanhemmat erosi ollessani 8v, sisko 6v ja veli 3v ja ihan järjellisiä meistä on tullut eikä kukaan meistä ole turmeltunut tästä! Lapsena meillä oli sitten kaksi rakasta ”kotia”, isän luona kävimme kouluaikana joka toinen viikonloppu ja lomina sitten hieman pidempiä aikoja. Toki en voi lapsuuteen asti muistaa, mutta ei mielessäni mitään negatiivista ole, toki joskus teininä äitille kiukkuillessa harmitti ettei voi muuttaa isän luokse :D Lähinnä haluan tällä nyt sanoa, että ei ero tarkoita sitä, että lapset nyt automaattisesti tuhoutuu tästä, vaikka aluksi rankkaa onkin. Toki muistan, että aluksi on itketty isi-ikävää, kun tultu takaisin kotiin ja siitä sitten taas arki jatkunut. Erittäin tärkeää ollut se, että jos eron jälkeen äidillä tai isällä on ollut jotain riitaa, niin meidän lasten nähden tai kuullen ei niitä käyty läpi eikä toisesta ole puhuttu pahaa meille lapsille. Tai mulle henkilökohtaisesti ainakin iso arvo on ollut se, että vaikka vanhemmat on eronneet niin silti olleet meidän lasten silmissä hyvissä väleissä ja isä osallistunut kaikkiin juhliin uuden perheen kanssa ja välillä jotain korjannut äitin kotona ym :) Eikä kertaakaan ole tullut tunnetta, että meistä lapsista jotenkin kilpailtaisiin tai olisi painetta valita, kumman puolella on. Toki ero on jokaiselle lapselle henkilökohtainen kokemus, mutta tässä minun kokemukseni ja näin 25-vuotiaana näen nykyisen uusperhekokoonpanomme juuri meille sopivana ja räätälöitynä, enkä voisi edes kuvitella äitiä ja isää yhteen :D

    Voimia syksyyn! <3

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *