Syyslomaviikko starttasi lempeästi, herättiin sateen ropinaan, vähän myöhemmin kuin normaalisti. Joku sieltä ehdottelikin leipomista ja tartuttiin heti Even kanssa idikseen. Vietimme koko päivän yhdessä, kahden naisen ja neljän lapsen + koiran voimin. Puuhailtiin kaikkea ihan tavallista, laitettiin ruokaa, lapset leikkivät ja sitä rataa. Eve nautti, kun vapautin häneltä kädet kanniskelemalla vauvaa. Itsehän hoitelen aina vauvoja supermielelläni, sillä eihän siitä ikinä mihinkään pääse, että minit ovat aivan ihania.

Huvittavaa jos siellä ajatellaan, että pakenen todellisuutta tai arkea aina ystävien nurkkiin ja kävelen tuosta noin vain suoraan valmiisiin pöytiin. Ystävyys on molemminpuolista, ei sitä voi vaan toiselta ottaa antamatta itse mitään. Tapoihini ei kuulu korostaa omia tekemisiäni täällä blogissa ja tiedänkin ja toivon fiksujen tyyppien kyllä ymmärtävän rivien välistä, miten asiat ovat.

Moni on myös toivonut tosi paljon arkisia postauksia ja varmasti niitä tulee useammin, kun oma elämäni jälleen asettuu jotenkin uomiinsa ja saadaan rutiinit taas pyörimään. Ystävät kuuluvat omaan arkeeni, meidän arkeen, jatkossa varmasti kuulkaa vain entistäkin enemmän.

lasten syysloma 1
lasten syysloma 2
lasten syysloma 3
lasten syysloma 4
lasten syysloma 5
lasten syysloma 6
lasten syysloma 7
lasten syysloma 8
lasten syysloma 9
lasten syysloma 10
lasten syysloma 11
lasten syysloma 12
lasten syysloma 13
lasten syysloma 14

Tältä näytti meidän ensimmäinen syyslomapäivä, omasta mielestäni just hyvältä. Insta storiesin puolelta voitte käydä kurkkaamassa, miltä lasten tekemät mokkapalat näyttivät. Even keittiössä oli aikamoinen sotku kaiken puuhastelun jälkeen, mutta äkkiäkös siitäkin selvittiin. Olen huomattavasti parempi siivoamaan kuin leipomaan. Nyt on vähän fiilisteltävä, olen nimittäin kunnostautunut keittiössäkin.  Edellisen kahden viikon aikana olen leiponut ja kokkailut enemmän kuin aikoihin – ja raakasuklaasta lähtien kaikki tekeleet ovat onnistuneetkin vielä, jes! 

-Maj

19 Comments

  1. Kata 16.10.2017

    Ei kukaan nyt oikeasti ajattele, että jos viettää aikaa ystävien kanssa, niin se on pakoa arjesta. Minä leivon ja katan pöydän usein ystävilleni. Koen sen olevan täysin normaalia ja minulle riittää, että ystävät ovat siinä.
    Olet ä kertonut rehellisesti ja kauniisti elämästäsi ja arjestasi. Se, että elämään kuuluu kaikki sävyt ja vaiheet, ja niistä synkemmistäkin puhutaan, luo voimaa ja samaistumispintaa monelle.
    Toivon, että osaa jättää tuollaiset umpi-idiootit kommentit omaan arvoonsa, niin tekee kaikki muutkin.
    Sinusta näkee ja kuulee, että olet empaattinen ihminen.

    Vastaa
  2. Leena-mummi 17.10.2017

    Ihquu loman jatkoo, halit teille kaikille🤗
    En ymmärrä ihmisii, jotka kommentoi negatiivisesti😡miks seuraavat?

    Vastaa
  3. Eveliina 17.10.2017

    Musta on ihan outoa, että pienten lasten äidit muka pakenevat arkea, jos viettävät paljon aikaa ystäväperheiden kanssa tai heidän luonaan.. Enemmän surettaa ne, jotka jää niin omaan perhekuplaan, että unohtaa ystävät ja tajuaa sitten keski-ikäisenä kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, että ei heillä ole enää ketään muita kuin puoliso jonka kanssa viettää aikaa. Sehän on se suurin voimavara, jos on toinen läheinen ihminen samanlaisessa elämäntilanteessa! Ihanaa syksyn jatkoa ja aurinkoa teidän perheelle!❤️

    Vastaa
  4. mummu 17.10.2017

    Torstai-aamuna nähdään, ihanaa!

    Vastaa
  5. Kaisa 17.10.2017

    Ihania postauksia,arki kuuluukin jakaa rakkaiden kanssa♥️ Unohda tuollaiset turhat kommentoijat,kuulostaa ijmeen kateelliselta porukalta:(

    Vastaa
    • Maj 19.10.2017

      Totta, oot ihan oikeassa! Se on jännä, miten mieleen jää just ne muutamat inhottavat kommentit, vaikka näitä ihania viestejä on niiin paljon enemmän. Ootte best <3

      Vastaa
  6. Leena L. 17.10.2017

    Onpas Inna kasvanut, niin ison tytön näköinen! <3 Terkkuja Evelle ja Teemulle. :)

    Vastaa
    • Maj 19.10.2017

      Välitetään, välitetään – tai ehkä Eve on tämän kommentin täältä jo bongannutkin :*

      Vastaa
  7. Jutta 18.10.2017

    en yleensä kommentoi kauheesti blogeja mut oli pakko kun ajattelin heti tun lauseen kohdalla ”Huvittavaa jos siellä ajatellaan, että pakenen todellisuutta tai arkea aina ystävien nurkkiin ja kävelen tuosta noin vain suoraan valmiisiin pöytiin. ” että voiko oikeesti joku ajatella noin ja ainakin itsellä on tullut se kuva että sulla on ihania ystäviä jotka auttaa ja on tukena, ja myös se kuva että myös itse teet paljon ystävien puolesta kun on tarve :) ja ainakin itsestäni on kiva laittaa ystäville ruokaa eikä haitaa vaikka joku kävelisikin suoraa valmiiseen pöytään

    Vastaa
    • Maj 19.10.2017

      No nii-iin, ystäviä on ihana hemmotella, safkalla tai sitten jollain muulla tavalla <3

      Vastaa
  8. Tarja 18.10.2017

    Ihan off topic, mutta olisin kysynyt mikä
    on tuo ihana ikkunaseinän maalinsävy noissa kuvissa, joissa tytöt piirtelevät pöydän ääressä? Onko mitään tietoa?

    Vastaa
    • Maj 18.10.2017

      Moikka Tarja! Mulla ei oo kyllä mitään hajua maalista, mutta lupaan kysästä Eveltä – ja palata sulle :)

      Vastaa
    • Maj 24.10.2017

      Moikka! Vihdoinkin mä palaan sulle! Eve muisteli, että se maalisävy olisi TIKKURILAN X445 (Lido):)

      Vastaa
  9. Marija 19.10.2017

    Juu voi hyvät hyssykät, bongasin myös yhden tuollaisen kommentin blogistasi, jossa pohdittiin että mahdatkohan itse huomioida vastavuoroisesti ystäviäsi. Mielestäni sinusta ei tekemälläkään saa kuvaa, että olisit sellainen joka vain ottaa eikä anna mitään takaisin – päinvastoin olet varmasti ihana, empaattinen ja huomaavainen ystävä. <3 Ja kun on itse auttanut, tukenut ja huomioinut ystäviään parhaansa mukaan, niin voi ns. hyvillä mielin mennäkin sinne parjattuun "valmiiseen pöytään", koska tietää että tekisi itsekin saman toisen eteen.

    Hyvä kommentti sinulta tuo, ettei tapoihin kuulu korostaa omia tekemisiä tällä saralla; saatan itsekin päivittää esimerkiksi Instaan ystävältä saadusta ihanasta lahjasta tai ylläristä jakaakseni hyvää mieltä sekä "julkisen kiitoksen" tärkeälle ihmiselle ilahduttamisesta. Yllätän itsekin usein ystäviäni milloin mitenkin ja pyrin olemaan toki muutenkin hyvä ystävä, mutten koskaan päivitä että taas lähetin ylläripaketin tai että autoinpa hienosti ystävää hänen vaikeassa tilanteessaan. Ei se vain tunnu omalta tai tarpeelliselta. Läheiseni kyllä tietävät millainen ystävä olen ja niin varmasti sinunkin ystäväsi – eli ne joiden mielipiteellä lopulta oikeasti on väliä – tietävät sinut. Ymmärrän kuitenkin että ikävät kommentit voivat jäädä mietityttämään, mutta toisaalta onneksi suurin osa meistä lukijoista haluaa ymmärtää asiat muunkin kuin vain mustan ja valkoisen kautta.

    Toivotan kaikkea hyvää ja ihanaa sinulle Maj! :)

    Vastaa
  10. Leija 19.10.2017

    Mun sydän sulaa tuosta Samuel+vauva-kuvasta 😭😭

    Vastaa
  11. anna 22.10.2017

    No ei kai kukaan sentään luule, ettetkö itse vastavuoroisesti huomioisi ystäviäsi! Päinvastoin, kunpa olisit tuolla samalla intensiteetillä huolehtinut ja omistautunut perheellesi, ehkä lapsillasi olisi vielä ehjä perhe ja yksi koti…

    Vastaa
  12. Laura 22.10.2017

    Hei menee nyt vähän ohi aiheen mutta ihana tapetti tuo tv-tason takana oleva ❤️ Pystyisitkö selvittämään mikä tapetti on kyseessä? ☺️

    Vastaa
    • Maj 24.10.2017

      Moikka! Onnistuin selvittämään ja se on BoråsTapetter Stjärnflor – 1465 :)

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *