Muutama ihminen kyseli tänään, että miten menee? Ei vain ohimennen, vaan samalla syvälle silmiin katsoen. Oli niin ihana tunne kun pystyin vastaamaan, että hyvin menee, kiitos. Kerrankin tarkoittaen sitä 100%. Sillä mitäs tässä, kevättä odotellessa. 

Olin ostamassa lastenhoidosta kiitokseksi kukkia ja samalla päätin ostaa kukkasen omaan kotiinkin, koska miksipäs ei. Hulluttelin vähän ja ostin samalla myös maljakonkin – ja onneksi ostin, sillä hortensia näyttää ihanalta tuossa eteisessä. Tuomiokirkonkadun Kukkaikkuna on niin suloinen & inspiroiva kukkakauppa! Betonipenkin vieressä on vanhempieni vintiltä löytynyt tuoli on ja haaveilen teetättäväni siihen uudet nahkaosat, ehkä konjakin väriset.

Eteisessä on nättiä, muualla onkin vähän sotkua. Antaapa olla vaan, päätin juuri, että tämän viikonlopun työt ja kotityöt on nyt tehty. Jääkaapissa on eilen tekemäämme pitsaa ja iltapalaksi kuulemma tehdään kuulemma jogurttihedelmäkulhoja. Olen huojentunut, että viikko sujui pienistä haasteista huolimatta kivasti, ja nyt voidaan lasten kanssa keskittyä olennaiseen eli ihan vain olemaan yhdessä.

Huomenna me mennään katsomaan tulevaa kummityttöäni. Hän on vielä aivan pikkuruinen. Niin pieni, että itkettää, kun hänet saa syliin. Ja huomenna te saatte lukea täältä blogista itselleni vähän erityisemmän tekstin, jonka kirjoitin valmiiksi jo aikaisemmin tällä viikolla.

-Maj