Olenkin maininnut pariin otteeseen, että Rebekka kävi aikoinaan metsäeskarin ja hänen hyvien kokemusten ja suosituksen takia Samuelkin halusi alkaa metsäeskarilaiseksi. Meillä ei ollut oikeastaan paljoakaan tietoa metsäeskarista muutama vuosi sitten, kun Rebekka halusi sinne mennä. Taidettiin ajatella Miikan kanssa molemmat, että kokeillaan nyt.
Metsäryhmien kaikki toiminta tapahtuu pääsääntöisesti luonnossa ja opetuksessa sekä leikeissä hyödynnetään luontoa koko lukuvuoden ajan. Eskarilaiset harjoittelevat esim. luonnonmateriaaleilla sarjoittamista ja kirjaimia luonnossa. Vanhempainillassa me aikuisetkin päästiin testaamaan mm. sarjoittamista. Metsäeskarilaisilla on käytössä myös vihkot ja toisinaan monisteita kirjainten sekä numeroiden harjoittelemista varten.
Aamulla vien pojan koulun viereiseen puistoon yhdeksäksi ja sieltä he lähtevät tallustelemaan jonossa kohti metsäpaikkaa. Pojalla kulkee repussa mukana istuinalusta, vesipullo, vaihtovaatteita ja villasukat. Metsäeskarilaisilla on käytössä lämmin kota ja vessat. Metsäryhmiä on kaksi ja molemmilla on oma kotansa. Lisäksi metsässä on vielä kolmas kota, joka on päiväkodin ja koululaisten käytössä. Ruoka noudetaan koululta metsään ja lapset syövät ulkona. Toisinaan metsäeskarilaiset syövät ja toimittavat muitakin asioita koululla, mutta kuten sanottua kaikki toiminta on pääsääntöisesti kuitenkin ulkona.
Ruokailupaikka näyttää kieltämättä kuvassa vähän karulta vai mitä? Samuelin mielestä ulkona syöminen on kivaa, koska ruoka maistuu ulkona paremmalta ja metsässä on ihanan rauhallista. Kieltämättä luokkahuoneissa ja koulun ruokalassa on vähän enemmän menoa, meininkiä ja meteliä kuin metsässä.
Meidän lapset ovat oppineet käyttäytymään luonnossa, ja kunnioittamaan metsään. He tietävät paljon enemmän luonnosta, kuin minä! Metsäeskari on myös inspiroinut meitä liikkumaan enemmän luonnossa myös vapaa-ajalla. Aika usein tänä syksynä on tullut pakattua eväät mukaan ja lähdettyä spontaanisti metsäretkellä, parasta!
En tiedä mitä kertoisin enemmän metsäeskarista, mutta kysykää mitä vain?
Koitan vastata parhaani mukaan ja onhan täällä myös kaksi asiantuntijaa vastaamassa kysymyksiinne :)
-Maj
Ihana postaus! Opiskelen itse lastentarhanopettajaksi ja erityisesti luontopainotteiset päiväkodit ja metsäeskarit kiinnostavat tulevina työpaikkoina, joten kiva kuulla myös vanhempien ja lasten ajatuksia niistä. Kiva kuulla, että luontosuhde tuntuu syventyneen metsäeskarissa ja metsä on tärkeä ympäristö myös vapaa-ajalla. Haluaisin kysyä teidän asiantuntijoilta, että ärsyttääkö koskaan olla juuri metsäeskarilainen? Ovatko ryhmät ulkona säällä kuin säällä? Silloin kun loskaa sataa vaakatasossa tai miksei muulloinkin, käykö edes mielessä että voisi olla ”sisäeskareiden” tapaan sisällä leikkimässä? Toisaalta eskarivuosi on niin lyhyt ja tärkeä jakso lapsen omassa elämässä, että osaako muiden eskariryhmien arkea edes ajatella, kun oma arki on siellä ulkona ja sielläkin on kivaa.
Ihania kuvia, onpa kivat et samppa ja te ootte pitäny metsäeskarista:) itse työskentelen ykassa luonnossa kotonaan päiväkodissa, ja näin kasvattajan näkökulmasta näen ton luonnossa seikkailun olevan lapselle jotain nii ominaista<3 kivaa marraskuunloppua teille!