Eilinen oli paras maanantai aikoihin. Raahasin aamusta asti perässäni yhtä isoa matkalaukkua sohjossa ja kannoin käsissäni neljää pienempää pienempää kassia, mutta se ei ärsyttänyt sillä tavalla, kuin se olisi voinut. Palaveri sujui hyvin, lounas maistui ja seura oli ihastuttavaa, terkkuja Katjalle. Hain lempilaukkuni huollosta ja nyt se on melkein kun uusi. Laukunnoutoreissulla ihastuin kaulakoruun (kurkatkaa stoorista), mutta jätin sen vielä mietintään. Olen katsonut samaa korua aikaisemminkin, joten ehkä jonain spessuna päivänä, joskus sitten.

Sain kehuja mekostani tuntemattomalta, vaikka olin kaikkea muuta kuin nättinä päivän roudailun jälkeen. Ennen kotimatkaa kipaisin vielä Storyyn kahville ja höpöteltiin niin tohkeissamme, että sain lopulta juosta bussiin. En myöhästynyt. Tulin melkein samaan aikaan kotiin Rebekan kanssa ja tyttö oli niin hyväntuulinen, samoin kuin Samuel hakiessani hänet hoidosta. Tehtiin lasten kanssa yhdessä safkaa, suunniteltiin viikkoa ja jatkettiin nukkumaanmenoon asti hyvällä tuulella.

Kuvat – Maiju Emilia Photography

Olisipa useammin näitä (super) hyvän flown päiviä. Rakastan päiviä jolloin kaikki sujuu ja saan paljon asioita aikaiseksi, toisaalta kukapa ei rakastaisi? Ihan meidän jokaisen arjessa on paljon ”pitää, on pakko, täytyy” – asioita ja ainakin mun pitäisi muuttaa omaa suhtautumistapaa positiivisemmaksi. Suunnitella vähän enemmän ja ennen kaikkea pysyä niissä suunnitelmissa.  Spontaaneille jutuille vapautuu aikaa, kun pakolliset asiat on tehty alta pois. Toki niitä surkeitakin päiviä tarvitaan, että osaa arvostaa tavallisia ja hyviä päiviä. TIlaisin tänne kuitenkin harvemmin huonoja, kuin hyviä päiviä, kiitos!

Ihanaa viikkoa,
Maj