Viiden Helsingissä vietetyn päivän jälkeen mulle tuli valtava tarve päästä kotiin. Ihana nähdä ihmisiä, mutta ehkä minussakin asuu pieni introvertti tai sitten yksinkertaisesti liika on vain liikaa. Peruttiin Winon pöytävaraus lauantailta ja lähdin kotiin Tampereelle. Metsään ja avantoon. Oon muuten saanut kuulla vinoilua mun metsäilymeiningeistä useammin kuin yhden kerran. Ymmärrän kyllä, sillä muutama vuosi sitten metsäilyt eivät meikäläistä oikein innostaneet. Mua ei kuulemma edes saanut lyhyelle kävelylle metsään. Asiat kuitenkin muuttuu, ihmiset muuttuu ja se on varmasti enemmän kuin okei?

Ystävätkin ovat kyselleet, että onko kaikki hyvin, kun whatsappissa ja blogissa on ollut hiljaista. Kyllä, kaikki on hyvin. Itseasiassa juuri nyt kaikki on paremmin kuin hyvin. 

-Maj