Moni teistä on kertonut, että koti- ja sisustusjutut kiinnostavat ja niitä varmasti tuleekin ensi syksynä ihan kyllästymiseen asti, kun muutan uuteen asuntoon. Täällä nykyisessä kodissa sen sijaan ei tapahdu oikein mitään. Tiedättekö sen tunteen, kun uusi koti on jo plakkarissa ja vanhan suhteen on tavallaan luovutettu? Sen verran muutosta olkkarissa on tapahtunut, että Lundian hylly muutti pari viikkoa sitten käytävälle. Hylly on muuten edelleen myynnissä, joten viestiä vaan tähän suuntaan, jos kiinnostaa.
Siivoilin sunnuntai-iltana myöhään viikonlopun sotkuja ja innostuin höyrymoppaamaan lattian pitkästä aikaa. Höyrymoppailu on muuten niin palkitsevaa homma, ai että! Tänä aamuna aurinko yllättäen näyttäytyi lumisateen takaa ja valoa riitti kuvaukseen juuri ja juuri. Nii ja tietty kyllä kelpasi kuvata, kun lattia kerrankin säihkyi puhtauttaan, hahah!
Tässä asunnossa on tosi paljon hukkaneliöitä, heti kun tullaan ovesta sisään niin edessä on pitkä pimeä käytävä, jonka varrella on kaappeja ja työpiste, sekä lastenhuone on heti oikealla ekana ennen olkkaria. Käytävän päässä vasemmalta alkaa toinen käytävä, joka vie mun makkariin.
Tästä kuvakulmasta otan useimmiten kuvan keittiöstä, en tiedä oikein mistä muualtakaan?Keittiönpöydän päädyssä on yleensä aina joku pieni asetelma. En ole raaskinut luopua vieläkään tuosta oksasta, se on ollut tuossa joulusta saakka.
Opuntiasta ostetut minikaktukset löysivät paikkansa betonitarjottimelta muiden kaktusten vierestä. Betoniset tuikkulyhdyt ovat ystäväni itse tekemät.
Bongasiko kukaan teistä ilmankostuttimista ja diffuusereista kertovaa juttua lehdestä? Se on ilmestynyt useammassa sanomalehdessä, mutta ainakin Aamulehdessä ja Keski-pohjanmaa lehdessä. Meitsi oli jutussa mukana esittelemässä omaa timantin muotuista diffuuseriani, joka kököttää tuolla kirjapinon päällä.
Tältä meillä tänään näyttää – ja varmasti oikeastaan koko viikon, sillä olen yksin kotona. Kaikki tavarat pysyy järjestyksessä, eikä ole edes koirankarvoja imuroitavana.
-Maj
Raikkaan näköinen koti. Viherkasvi ostoksille täytyy lähteä. Näin kuvista huomaa miten kivasti ne piristää ja antaa väriä.
Oli tuttu kasvo lehdessä viime viikolla, Ilkka-lehdessä Seinäjoella :)
Juttu oli myös Turun Sanomissa, eli bongattu. Nätti koti sinulla!
Eteiskäytävät on tylsiä, mutta en varsinaisesti hukkaneliöiksi sanoisi. Mitenkäs muuten niihin kaappeihin pääsisi käsiki?
Hukkanelilöpuhe on muutenkin kummallista. Ihminen tarvitsee tilaa ympärilleen. Toki voisi normittaa kodit kuten vankilan sellit eli ikkunan alla pöytä ja seinän vierellä punkka. Sängyn päällä hyllyllä konmaritetut tavarat.