Somessa jengi on huhkinut koko kevään ihan huolella, puistotreeniä ja kotijumppaa on pukannut vähän joka tuutista. Kuntohan siinä tohinassa on täytynyt kasvaa kohisten. Liikkuminen tekee hyvää ja kotijumppavinkit ovat olleet varmasti monille hyödyllisiä. Niin jännä juttu vaan, että oikeassa elämässä melkein kaikki kaverit valittaa, etteivät housut meinaa mennä kiinni, koska paino on keväällä päässyt nousemaan niin reippaasti. Melko monella tuntuu olevan meneillään ”koronakilojen” karkoitusprojekti.

Olen itsekin huomannut, että vaatteet puristavat ja kiristävät, enkä tiedä johtuuko se koronasta vai jostain ihan muusta. Olen myös kuullut läheisiltäni, että ahdistaa lähteä rannalle tai siis, ei se ranta niinkään ahdista, mutta bikinien ja uikkarin päälle pukeminen kylläkin. Ymmärrän ja samaistunkin joskus, mutta hitsi, kun se  ahdistus on niin turhaa. Kukaan ei tarkkaile kenenkään toisen kroppaa niin krittisesti, kuin itse omaansa tarkkailee. Miksi nyt kukaan mieltään pahoittaisi toisten kurveista ja tai kurvittomuudesta? Ei se kenellekään kuulu. Ainoa sääntö rannalla on, että jonkinlainen uima-asu on lain mukaan päälle puettava, nakkena ei parane hillua.

kajo1

Miksi itseään on välillä niin vaikea rakastaa? Kuinka monen kaverin vartalosta ajattelet niin negatiivisia juttuja, kuin omasta vartalostasi? Niimpä. Sanoisitko kaverin kropasta sellaisia asioita, mitä sanot omastasi? En usko. On tottakai tärkeää, että omassa kehossa viihtyy ja jos sen muutaman kilon pudottamisen jälkeen on kokonaisvaltaisesti parempi fiilis, niin eipä siinä mitään – mutta tuoko se sitten mielenrauhan ja onnen? Minusta tuntuu, että hyvin harvoin, aina sitä keksii jotain uutta, mikä on muka vikana.

Erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström on ihanasti kannustanut puhumuru -instagramtilillään  ihmisiä nauttimaan rantaelämästä ja rakastamaan omaa kroppaa juuri sellaisena, kuin se on. Jos tekee mieli painaa rannalle pyllybikineissä, niin antaa mennä vaan. Pointtina on se, että pyllyn ei tarvitse olla täydellinen, että niitä pyllybiksuja voisi käyttää. Jos haluat mennä jossain toisenlaisessa uima-asussa, niin mene, mutta ethän jätä menemättä sen takia, että pieni ilkeä ääni kuiskuttelee sun pään sisällä rumia asioita sun omasta vartalosta.

kajo3

 

Vaatteet – Kaiko *saatu
Samuelin vaatteet – Gugguu *saatu

Kuvat – Henna Laakso

 

kajo2kajo4

Mun mielestä on ollut aivan ihanaa nähdä Instagramissa kaikenlaisia biksukuvia, myös sellaisia rohkeita ja siloittelemattomia. Ihana myös, että mainoskampanjoissa käytetään yhä enemmän kaiken kokoisia malleja, tavallisia naisia. Luulen, että tällä kaikella on valtava vaikutus siihen, kuinka näemme itsemme. Uskon, että me ollaan menossa oikeaan, lempeämpään, suuntaan – vaikka ehkä hitaasti, mutta sitäkin varmemmin. 

-Maj

3 Comments

  1. Milla 8.6.2020

    Niin totta joka sana♥️

    Vastaa
  2. Tepsu 8.6.2020

    Katsoin juuri 20v vanhoja valokuvia joissa olin 20 kg laihempi ja tunsin itseni pullukaksi. Nyt olen oppinut olemaan tyytyväinen itseeni😊

    Vastaa
  3. Jansku 8.6.2020

    Tää tuli just oikeeseen aikaan ❤️ Tänään ollut kauhee päivä ja sitä myötä hirvee itseinho, tää vähän helpotti

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *