Niin pikavauhtia kesäkuu vaihtui heinäkuuksi ja sitten elokuuksi. Tässä sitä nyt ollaan syksyn kynnyksellä, vaikka tuntuu ihan siltä, että olisin kirjoittanut tämän postauksen eilen. Minä ja me ollaan oltu melkein koko ajan menossa johonkin tai tulossa jostain. Tämä kesä on ollut erilainen ja ihana. En ole itse ainakaan kertaakaan kaivannut ulkomaille, enkä oikeastaan vieläkään kaipaa. Täällä kotimaassakin on niin paljon paikkoja, jotka tahtoisin nähdä ja jotka haluaisin kokea. Suoraan sanottuna mun on vaikea ymmärtää ihmisiä, joiden on päästävä lomailemaan tässä maailmantilanteessa ulkomaille. Kyllä sitä ehtii vielä reissaamaan, ihan varmasti.
Blogi on ollut aivan hiljaa, en oikein tiedä mitä olisin kirjoittanut ja aika on kulunut ihan kaikkien muiden työjuttujen parissa ja myös ihan vaan rehellisesti lomaillessa. Instagramissa tulee jaettua päivittäin niin paljon kaikkea, että tänne blogiin ei meinaa enää riittää juttua. Täällähän tämä silti on ja ainahan sitä pääsee kirjoittelemaan, kun siltä alkaa tuntua.
Lapsilla alkoi tiistaina koulu ja olen koittanut pitää tämän viikko rauhallisena. Viikonlopun suunnitelmiin kuuluu yksi asia ja se on uiminen. Ollaan kyllä kaikki kolme ihan vesipetoja ja aina kun on ollut mahdollista, niin ollaan suunnattu pyyhkeet olalla rannalle.
Koitan itsekin päästä vähän normaalimpaan rytmiin ja saada rutiineista kiinni. Tekee hyvää mullekin vaihteeksi pysähtyä, vaikka kesämoodi ei ihan kokonaan ohi olekaan. Tehtävälista on vähän pitkä, koska kesän laiskottelut, mutta tekemällähän sekin lyhenee. Tänä syksynä on tulossa niin kivoja työjuttuja ja muitakin kalenterimerkintöjä, joita myös innolla odotan. Aloitan treenaamisen PT:n kanssa parin viikon päästä ja jos kaikki sujuu hyvin, niin lokakuun alussa juhlitaan serkun häitä.
Nämä kuvat on otettu Kalajoella, kun oltiin Petterin ja lasten kanssa pohjanmaalla porukoita moikkaamassa. Rebekka halusi jäädä isovanhemmille, kun me muut lähdettiin ilta-ajelulle. Ehdittiin näkemään vilaus rantafutiksen palkintojen jaosta ja sitten muuten vaan haahuiltiin rannassa ja leirintäalueella. Otettiin kuvia ja tilattiin ranskiksia biitsillä olevasta ravintolasta. Se oli yksi niistä ihanista illoista tänä kesänä. Mun mielestä antoisinta on tehdä juttuja spontaanisti, ilman sen suurempia odotuksia tai toiveita.
Mitähän teille mahtaa kuulua?
Mitä te täältä blogista haluaisitte nyt syksyllä lueskella?
-Maj