Avauduin Kun yritin liikaa -postauksessa omasta väsymyksestäni, joka oli pahimmillaan poikani ollessa vuoden kieppeillä. Meillä siis osataan todella arvostaa unta ja tällä hetkellä täällä nukutaankin aika hyvin, sanoisin. Viikonloppuisin meidän vanhempien aamuherätyksiä on jo mahdollista venyttää vähän myöhempään piirrettyjen avulla. Vaippoja lapset eivät enää tarvitse ja Samuelikin osaa käydä jo potalla itse, sekin helpottaa tosi paljon arkea. 2,5- sekä 4,5-vuotiaiden kanssa pääsee jo paljon helpommalla, mitä 1- ja 3-vuotiaiden kanssa, ainahan lapsilla on meneillään jonkinlainen vaihe, mutta siltikin. Kun koko perhe saa nukkua kunnon yöunet, niin kaikilla on lähtökohtaisesti paljon parempi olla.

 

uni1Lapset nukkuvat vierekkäin kerrossängyn leveällä alapedillä, Samuel seinän vieressä ja Rebekka reunassa. Iltaisin syödään iltapalat ja tehdään muut toimet ja viimeisenä ennen nukkumaanmenoa rauhoitutaan lukemalla kirjaa tai toisinaan katsomalla sylikkäin jotain lastenohjelmaa. Joskus meillä venyy nukkumaanmeno niin myöhäiseksi, että sänkyyn on vaan pakko luikata nopeasti ilman satuja. Tavoitteenani on, että lapset olisivat arkisin  sängyssä ennen yhdeksää.

Rebekka on on ollut päiväkodissa syksystä asti ja nyt Sampallakin on sellainen tilanne, että hän aloitti päiväkotikokeilut viikko sitten ja hyvin on mennyt. Lapset käyvät osa-aikaisesti hoidossa, joten sinne päikkyyn ei lähdetä viitenä päivänä viikossa. Rebekka nukahtaa melkeinpä samantien, kun hän painaa päänsä tyynyyn. Rebekka menee miltei poikkeuksetta nukkumaan kiltisti ja herää aamulla levänneenä ja hyväntuulisena. Samppa taas on ollut aina vähän sellainen yökukkuja ja huono aamuherääjä. Kesällä homma lähti vähän lapasesta, kun poika meni tyyliin myöhemmin nukkumaan kuin me vanhemmat. Usein hän nousee ylös sängystä kikkailemaan monta kertaa kaikenlaisilla verukkeilla ja höpöttelee vielä puolituntia sen jälkeen kun sisko on nukahtanut.

Aamuisin Samuel tarvitsee empatiaa ja syliä, herättely pitää aloittaa hyvissä ajoin jos meinaa olla tiettyyn aikaan paikassa x. Mitä vähemmän hoputan ja mitä enemmän olen rauhallinen ja ymmärtäväinen, sen helpommin kaikki sujuu aamu-unisen poikani kanssa. Koitan ajatella aina, että miten toivoisin itseäni kohdeltavan silloin kun olen väsynyt ja pahantuulinen, kiirekiirekiire!-mantran höpöttäminen tekisi ainakin meikäläisen entistä kiukkuisemmaksi.

 

uni2Muutamana yönä viikosta meidän sänkyyn kömpii jompikumpi lapsista, toisinaan molemmat. Ihan hiljaa he tulevat siihen tuhisemaan, enkä koe sitä mitenkää  kovin ongelmalliseksi. Saatan toisinaan itsekin kömpiä lasten viereen nukkumaan tai jos sänky käy ahtaaksi, niin raahaudun itse lastenhuoneeseen nukkumaan.

 

uni3Lasten sängyssä on muuten edelleen tuo yhteistyössä Eurokankaalta saatu vetoketjullinen päiväpeitto, en vaihtaisi sitä ikinä enää tavalliseen. Harvoin tulee näin jälkikäteen kerrottua kokemuksia hankinnoista, mutta muistinpas kerrankin. Olen ollut 100% tyytyväinen päiväpeittoon, se ommeltiin meille sängyn mittojen mukaan ja omien toiveiden mukaisesti. Yläsänky on aina valmiina pedattu Viiviä varten ja sieltä löytyy samanlainen vetskari-päiväpeitto.

 

uni4Vielä kun meitsimutsi tajuaisi kömpiä omaan sänkyyn hyvissä ajoin, mutta se oma aika illalla on niin ihanaa – ja olen kyllä samanlainen ja pahempikin yökukkuja kuin poikani. Öisin tulee inspiraatiota vaikka mihin, olen luovimillani joskus vasta 24.00 jälkeen…

 

uni5Olen jotenkin niin helpottunut tästä valitsevasta uni-tilanteesta ja olen onnellinen myös siitä, että Samuel on hyvässä kunnossa. Hänen sairautensa on kuitenkin sellainen, että sen kanssa eletään, toivottavasti se on oireettomana mahdollisimman pitkään, on mahdollista että se ei edes pukkaa päälle enää koskaan. Kenenkään tulevaisuutta ei kukaan voi ennustaa, tässä tapauksessa lääkäritkään eivät tiedä yhtään sen paremmin jatkosta kuin mekään ja varmasti olen aina tarkkana ja valppaana pojan kanssa, niin se vain on. Viimeksi launtaina säikähdin ihan älyttömästi kun pojalla pukkasi niinkin harmiton reaktio kuin nokkosrokko päälle. Toissa viikonloppuna Rebekka oli vaihteeksi tikattavana päivystyksessä – kyllähän näiden kanssa aina sattuu jotain pientä.

Kiitollisena olen tästä, mitä meillä nyt on, kaksi vilkasta ja ihanaa lasta.

-Maj

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on tuoda esiin lapsen oikeuksien sopimusta ja herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla.

Lapsen oikeuksien päivää vietettiin siis eilen –  on etuoikeus olla äiti ja vanhempi kahdelle lapselleni. Olen lähiaikoina pohdiskellut lapsiamme, miettinyt millaista meidän arki on heidän vinkkelistään, mitä teen oikein ja missä minulla itselläni olisi parannettavaa. Useammin minun pitäisi työntää se joka nurkan takaa kurkistava kiire taka-alalle ja keskittyä olemaan läsnä. Lapset ne osaavat elää hetkessä, liian usein se taito katoaa matkan varrella, kunnes se palaa jälleen vanhemmiten, ainakin itse olen tämän huomion tehnyt. En ole koskaan kuullut kenekään harmittelevan jälkikäteen lasten kanssa vietettyä aikaa, mutta päinvastoin kylläkin.

Alla muutamia omia kuviani ja fiksumpien ihmisten ajatuksia lapsista ja lapsuudesta – lapsen oikeuksien päivän kunniaksi, vähän myöhässä, mutta kuitenkin.

Processed with VSCOcam with f2 preset”Ole lapsesi kanssa tänään, jos haluat olla hänen muistoissaan huomenna”

 

nukkuvat2”Viisaus tulee aikanaan,
elämäsi on turvattu aikanaan,
mutta ensin sinun on aloitettava seikkailusi.”

 

Processed with VSCOcam with f2 preset”Ajattele, kuinka onnellinen olisit,
jos juuri nyt menettäisit kaiken, mitä sinulla olisi 
– ja sen jälkeen saisit sen kaiken takaisin.”

 

Processed with VSCOcam with f2 presetPikkulapsessa on hienoa se,
että hän ei koskaan kiitä sinua siitä
mitä teet hänelle – hän on varma, että teet sen mielelläsi.”

 

Processed with VSCOcam with f2 presetHeti kun lapsi on lähtenyt huoneesta, sikin sokin lojuvat lelut muuttuvat hellyttäviksi.”

 

nukkuvat4Ei pieni puu vielä myrskystä tiedä.
Ei pieni puu vielä myrskyä siedä.
Ole suojana pienelle suuri puu,
jotta pienellä juuret vahvistuu
.”

 

Processed with VSCOcam with b5 presetOn vain kaksi kestävää perintöä, jotka kannattaa antaa lapsilleen: juuret ja siivet.” 

 

Processed with VSCOcam with f2 presetnukkuvat6Kenestäkään ei ole tullut yhtään mitään yhdessä yössä.
Valmistelut ovat jatkuneet kokonaisen eliniän.”

 

nukkuvat7Aikuiset eivät koskaan ymmärrä mitään, eivätkä lapset jatkuvasti jaksa selittää heille asioita.”

Nämä kuva-aarteeni löytyivät puhelimen kätköistä. Napatkaa lapsenne kainaloon ja halatkaa tiukasti. Äiti-idolini Johannan blogista bongasin lauseen: ”Lapsia ei voi liikaa silittää, eikä heille voi liikaa selittää” – Se pitää niin paikkansa.

Onnelisia hetkiä teidän viikonloppuunne <3

-Maj

1 9 10 11 12 13 14 15 33