Jos mulla ei ole hammaspeikkoja, niin ainakin järkyttävä pelko hammaslääkäriä kohtaa. Oliskohan se hammaslääkäri suomalaisten yleisin pelko, sillä minusta ainakin tuntuu, että joka toinen pelkää hammaslääkäriä. Mä pelkäsin niin paljon, että kieltäydyin avaamasta suutani ammattilaiselle 8 vuotta. Talvella sitten uskaltauduin hampaiden tarkistukseen ja mitä kuulinkaan? Hyvät on hampaat, yksi pieni reikä, mutta neljä kappaletta viisaudenhampaita jotka pitää poistaa. Niin, sitten vasta raskauden jälkeen? No nyt on se ”raskauden jälkeen”, enkä vaan uskalla varata aikaa.

Multa napsittiin useita ”pysyviä” hampaita pois nuorempana, syystä että suuni oli liian pieni. Hampaat ei vaan mahtuneet suuhun. Mulla oli hammasraudat ja niiden kanssa säädettiin vaikka mitä. Kohtuullisen suorasta ylärivistöstäni saan siis kiittää Ylivieskalaista hammashoitoa. Muistan vaan miltä tuntuu, kun suussa on ammottava kolo, joka on täynnä verta. Muistan mille hammaslääkärin kädet haisivat, hyi. Viime talven kokemukset olivat kuitenkin hammaslääkäristä ja suuhygienististä erittäin positiivisia, mutta mulle ei varsinaisesti tehtykään mitään… Tyypit olivat kuitenkin mukavia ja tsemppaavia. Toisaalta, mitä muutakaan ne olisivat voineet olla, kun vastaanotolle tulee pientä ponia käsissään puristava raskaanaoleva aikuinen nainen, joka pelkää niin, että vedet tulevat silmiin? :D

No, luojan kiitos, mulla on ns. hyvät hampaat, eikä reikiä ollut ilmestenyt sitä yhtä enempää kahdeksassa vuodessa. Hampaiden hyvä kunto johtuu varmasti ainakin osaksi kotihoidosta. Käytän sähköhammasharjaa aina silloin kun jaksan, muutoin rapsuttelen ihan normaalilla hammasharjalla. Omistan hammaslankaakin, jota aina välillä innostun käyttämään. Syön purkkaa ja hammaskarkkeja. Vitsailin isälleni, että mun hampaiden salaisuus on se, että kuljen ympäri asuntoa hampaita harjatessani ja puhun vielä samalla… Hän ei erityisemmin pitänyt tästä tavasta ja sain aika usein huomautuksia, kun asuin vielä kotona… ;D Ja äitini ihmettelee vieläkin miksi wc:n peili on täynnä pieniä hammastahnapisaroita, kun me olemme vierailulla. Siksi, koska harjaan hampaitani suu auki ja nenä kiinni peilissä.

Rebekallakin olivat hampaat kondiksessa 2-vuotis tarkastuksessa. Tutti on enää yökäytössä, mutta sekin pitäisi jättää kuulemma pois. Me harjataan tehokkaasti Rebekan hampaat aamulla ja illalla. Kerron hurjia tarinoita, että mitä sieltä suusta oikein löytyy, sillä siellähän on isän futissukista lähtien kaikenlaista tavaraa. R popsii myös aina ruokailun jälkeen hammaskarkkeja. Tyttö ei edes pidä normaaleista karkeista, paitsi suklaasta… Mehujen ja limppareiden jatkuvasta juomisestakin meitä kovasti varoiteltiin, mutta se ei ole mikään ongelma ikinä ollutkaan :) Hyvähän se on pienestä pitäen oppia pitämään hampaista huolta, kun meillä kaikilla on kuitenkin nämät yhdet leegot vaan suussa, siis maitohampaiden jälkeen.

Rebekan supersuosikkeja hammaskarkeista ovat nuo Herra Hakkareisen täysksylitolipastillit. Varmaan siksi, kun niissä on kaiken muun hyvän lisäksi ”nuttimattin” kuva <3 Itseasiassa munkin mielestä Herra Hakkaraiset ovat paremman makuisia, kuin ne pyöreässä purkissa olevat vaaleanpunaiset pastillit, jonka merkkiä en nyt juuri muista.

Meillä purkat ja hammaskarkit ovat säilötty tähän lasiseen astiaan, niin me muistetaan niitä aina ottaa! Tässä on nyt reilumman puoleisesti tuota purkkapuolta, kun meille tuli blogin tiimoilta sellainen näytepakkaus.

Taidanpa mennä tästä harjaamaan hampaitani extrahuolellisesti… Ja yritän varata ajan sinne hampilääkäriin, ööh, ehkä ensi viikolla. Ehkä. Pelkäättekö te hammaslääkäriä? Harjaako kukaan muu hullunlailla hampaita, kun se lääkärin tapaaminen sitten lähestyy (aivan kuin se auttaisi jotain)?

-Maj

ps.  Täällä mummolassa ollaan, matki meni verraten hyvin… Kohta pakolliselle Kärkkäisen reissulle koko porukalla :D Kuullaan ehkä illalla tai sitten huomenna!