Miksi aina niille parhaille tyypeille sattuu jotain ikävää? Niille jotka jaksavat piristää toisia päivästä päivään, niille joille ei tosiaan kuuluisi sattua mitään. Riikka kertoikin mulle tänään vastauksen, että juuri siksi, kun ne kestävät sen. Totesin jo aikaisemminkin, että toisia vaan koetellaan enemmän.

Teppoa siis pisti (ainakin näin oletan) ampiainen silmään, silmä turposi valtavasti. Sille annettiin kyy-pakkauksen lääkettä ja kun turvotus hieman laski, huomasimme, että silmä oli mennyt aivan elottoman, tosi oudon sinisen väriseksi. Pelkäsin, että siitä on näkö lähtenyt. Teppo vietiin tietenkin heti lääkäriin…

teppo1

1 ja puolen tunnin selvittelyn ja tutkimuksen jälkeen Teppo sai antibioottitippoja, pupillinlaajentajatippoja, seerumitippaa ja kipulääkkeitä. Perjantaiksi on varattu aika silmäspesialistille, jolloin saamme tietää lisää. Emme siis toistaiseksi tiedä, että mikä on ennuste näön tai muun suhteen.

teppo2

Juuri lääkäristä tulleena. Otettiin tietysi nuo kaikki pannat ja krumeluurit pois, mutta kaulari oli pakko jättää, ettei Tepi raavi silmäänsä pahempaan kuntoon.Yleiskunto on Tepsulla kuitenkin ihan hyvä, se syö ja juo, mutta ei kuitenkaan ole ihan oma itsensä, ei tietenkään…

teppo3

Lupaattehan pitää Tepolle peukkuja, että kaikki kääntyisi hyväksi? Toivon niiin sydämeni pohjasta, että se silmä paranee entiselleen tai ainakin, että Tepi voi jatkaa koiran elämäänsä normaalisti, vaikkapa sitten ilman toista silmää.

Siellä ne nukkuvat nyt Rebekan kanssa meidän sängyssä, mä olen tässä kirjoitellessani tipautellut kyyneleitä tähän näppäimistölle. Tiedän, että asiat voisivat olla pahemminkin, mutta silti mulla on paha mieli ja mieletön huoli Teposta.

-Maj

Mulla on ollut kolme erilaista asukokonaisuutta monen viikon ajan. Ensimmäinen on ne verkkarit (kolitsit) ja kotipaita, toinen on musta jakku ja housut (töissä) ja kolmas on salikamppeet. Ei kun hei, onhan mulla se remppamimmilook myöskin, eli kauhtunut persikanvärinen Onlyn paita ja ne Crocsit. No okei, ehkä välillä oon kiireissäni napannut ronttosten kanssa jonkun tunikan päälleni, ajattelematta sen kummempia. Tänään ajattelin, että piristän itseäni ja koitan vähän pukeutua, vaikkapa vapaapäivän kunniaksi.

raits5 raits6

Muiden innoittamana päädyin siis talviseen shortstiasuun, mutta keväisillä väreillä ;)

Päästiin Repukan kanssa ovesta ulos, kaikki kamat pakattuina, kun huomasin, että mulla ei ole minkäänlaisia käsineitä. Teppo piti niin kovaa meteliä jo valmiiksi, etten viitsinyt hermostuttaa sitä menemällä takaisin sisälle. Meidän oli tarkoitus siis muutenkin mennä bussilla. Odoteltiin siinä bussia vartin verran, näpit jäässä ja nenä punaisena, kunnes se vihdoin sitten kaahasi pysäkille. Kuski huuteli, että ”tänne ei kyllä enää mahdu yksiäkään rattaita ja seuraava bussi lähtee puolen tunnin päästä päättäriltä, lähde kävelemään” VERY N I C E. Onneksi kuitenkin satoi lunta ja tuuli ihan mielettömästi niin oli oikein rattoisaa kävellä 40 minuutin matka perille. Kirosin muuten joukkoliikenteen alimpaan helvettiin pari kertaa ja päätin, että jatkossa kävelen joka paikkaan JA VARAUDUN siihen. No se siitä, perillä oltiin tukka sekasin ja sormet turvoksissa, mutta eipä se mitään.

Yritin saada seuraa lounaalle, mutta luottokaverit Janna & Mari sairastivat oksennustautia, Greta oli ilman Maijaa muskarissa, Johanna ja tytöt olivat poissa kaupungista, Saaran ja Saimin puhelin oli mykistynyt ja Suvi & lapset viettivät kotipäivää, ”aikamoista tuuria” – me todettiin ja lähdettiin takaisin mummulaan :D

raits4

Shortsit vaihtuivat jälleen näihin…

raits3

Hyvin me toki pärjätään kaksinkin, mutta olisi ollut kyllä ihanaa nähdä kavereita pitkästäää aikaa.

raits2

Ainakin joku oli tyytyväinen, ettei tarvinut odotella meitä kauaa takaisin…

raits1

”Uppo” eli Teppo on muuten Rebekan virallinen eka sana.

Kevättä odotellessa,

Maj

1 7 8 9 10 11 12 13