Miten se sanonta menee, keskeneräistä työtä ei saa näyttää… vai arvostella? Voihan sitä kuitenkin vähän vilauttaa vai mitä? Täällä meillä on käytännössä ihan kaikki kesken – eikä valmista varmaan ihan hetkeen tulekaan. Lastenhuone on tällä hetkellä ehkä parhaimmalla mallilla, mutta sieltäkin puuttuu pikkujuttujen lisäksi sänky kokonaan.
Päädyimme laittamaan lapset ainakin vielä toistaiseksi samaan huoneeseen – ja kuten sanottu, siitä kolmannesta makkarista tulee mun työhuone ja vierashuone. Parin vuoden päästä tyttäreni varmaan toivoo omaa huonetta, kun hänestä tulee koululainen, siinä vaiheessa saan varmaan siirtää ”toimistoni” jonnekin toisaalle.
Leluja varten tarvitaan aika paljon säilytystilaa ja koska vanhasta lokerikosta luovuttiin, niin tilalle piti hankkia jotakin muuta. Päädyimme ostamaan Ikeasta Stuva-lipaston, jonne sain mahdutettua suurimman osa leluista.
Ylälaatikosta löytyvät piirrustusvälineet.
Keskellä on yhteisiä leluja, leikkiastiat ja kaikenlaiset pikku-ukkelit.
Isossa alimmaisessa lokerossa on Samuelin tärkeimmät lelut eli autot ja parissa pienemmässä Rebekan lempparit, ponit ja barbit.
Roolivaatteita meillä tuntui olevan vaikka muille jakaa – karsin niitä kolmeen (!) otteeseen ja jäljelle jääneet survoin yhteen erilliseen laatikkoon. Pehmoleluilla on myös varmaan tapana lisääntyä salaa tai jotain? :D
Jep, pientä tavaranpaljousahdistusta on ilmoilla. Olen täällä päivitellyt ääneen monet kerrat, että mistä tämä kaikki on tullut – ja etenkin, että minne kaikki saadaan mahtumaan? Kerrossänky on käytännössä jo matkalla, sen pitäisi saapua meille ensi viikolla – onneksi tajusin tilata myös sinne sängyn alle työnnettävän iiiison säilytyslaatikon.
-Maj
