Me kaivettiin Pepen kanssa meidän vanhat lelut esiin Rebekkaa varten. Ihanaa kun 20 vuotta vanhat tavarat pääsivät jälleen käyttöön ja samalla mieleen tulvi paljon muistoja omasta lapsuudesta.

Tässä on ihan kuin mä ja Peppe, meillä on melko tasan 3 vuotta ikäeroa.
”Äiti hei, tuu hakeen Peppe pois, kun se pilaa mun leikit”

Nyt meidän Peppekin osaa jo leikkiä jo sievästi :D

Aaaw, pikku-Peppe.

” Repsu Syöt-tää”


Matti.

Mummu laitteli samalla ruokaa.




Melko leppoisaa menoa,
ajattelin katsella vielä vanhoja valokuvia…

-M

ps. Tässä tuli Pepen kuvia, kun niitä pariin otteeseen kaipailtu ;)


Näin viime yönä unta, että olin vaaleanpunaisissa lateksihousuissa kirpputorilla, kun vihainen lukijani tuli repimään minua kädestä sivummalle. Hän vaati kovaan ääneen saada perusteluita sille, että miksi ostin Rebekalle mustan pinnasängyn. ”Miksi juuri musta? Yritätkö olla erilainen kuin muut?” Minä menin ihan kipsiin ja ajattelin vain, että miksi minun pitikin pukeutua näihin hiostaviin lateksihousuihin juuri tänään.

Ja sitten heräsinkin.

Tuolla kommenttilaatikon puolella on aika hämmentävää luettavaa ja jännittäviä arvauksia minun parisuhteestani. Mielestäni siinä ei ole mitään ihmeellistä, että tulin ilman miestäni tänne pohjanmaalle. Viikon päästä hän köröttelee autolla perästä… Mutta, tiedättekö mitä? Kyllä me Rebekan kanssa pärjättäisiin kaksi viikkoa ilman Teppoa ja Miikaa, ikävä tulisi ihan varmasti, puolin jos toisin. Kohta äitiyslomani on lopussa, eikä minulla ole välttämättä jatkossa mahdollisuutta tulla näin pitkäksi aikaa tänne. Ja Joo, kyllä meilläkin on tietysti riitoja, mutta se tietääkseni kuuluu asiaan. Joku siellä ilmoittikin olevansa perhekeskeinen ihminen ja niin väitän minäkin olevani, todellakin! Enkä väitä, että erossa oleminen toimisi kaikilla :)

En pelkää myöntää, että tekstissäni on paljon kirjoitusvirheitä, enkä yritä salailla, että olen hömppä, äkkipikainen, temperamentinen ja ennen kaikkea tosi lapsellinen. Välillä minusta myös tuntuu, että miehenkikin on kaikkea edellä mainittua ja lisäksi paljon muutakin. Onneksi hän osaa myös olla huomaavainen, kohtelias, ystävällinen ja hellä. En missään nimessä usko, että siellä ruutujen takana on yhtään ainutta täydellistä ihmistä. Jos kuitenkin ärsytän ihan liikaa, suosittelen kokeilemaan hyväksi todettua vinkkiä, lakatkaa yksinkertaisesti lukemasta tätä blogia!

Jeba! Kohta me lähdetään ulkoilemaan.

Arkistojen kätköistä:

Älkää turhaan spekuloiko, täällä on kaikki hyvin.

Miika arvostaa varmaan, että saa nukkua yönsä, sillä hän menee melkein aina aamu viiteen töihin ja Rebekka saattaa herättää kymmeniä kertoja yössä.

Reipasta viikkoa kaikille!

ps. Ajatukseni katkesi ehkä tuhat kertaa tekstiä kirjoittaessani, koska vaihdoin tässä välissä parit vaipat, juotin maidot ja leikin junaleikkejä, toivottavasti ymmärsitte silti pointtini?

1 146 147 148 149