blockfest1blockfest3blockfest5

Osa kuvista on lainattu Saralta ja Jannilta.

Blockfest oli mahtava, jälleen kerran. Perjantaina hengailin Juulian kanssa ja pyörähdettiin jatkoillakin, hauskaa oli! Blogityttöjen kanssa oli ihana höpötellä, jäi vähän harmittelemaan, kun mestoilla oli niin paljon tuttuja, joiden kanssa olisin jutskailla, mutta kun tuo aika vaan on niin rajallinen. Perjantaina katsottiin Karri-koiran ja Ruudolfin keikka porukalla, sekä tietty T.I. – koko päivä ja ilta meni yhdessä hujauksessa.

Lauantaina Cheekin visuaalisesti huikea show sai varmasti fanejen lisäksi muutkin hurmokseen, siihen keikkaan huipentui tavallaan koko festari. Pakko myöntää, että meikkis livahti Cheek-fiilistelyn keskeltä kurkkaamaan hetkeksi toista keikkaa, sillä samaan aikaan Tent Stagella esiintyi Lyömättömät.

Ensi vuonna uudestaan taas, kiitos Ylex, Blockfest sekä tietty muijagirlit!

-Maj

Yhtenä kesäiltana päätettiin lasten kanssa hiukan luistaa nukkumaanmenoajoista ja lähteä katsomaan iskän futispeliä. Meidän rytmit ovat huomattavasti aikaistuneet päikyn aloituksen myötä. Seuraavana päivänä oli kuitenkin tiedossa vapaapäivä päiväkodista – ja mulla töistä. Pienet tyypit olivat niin innoissaan, heidän mielestä oli niin siistiä valvoa vähän myöhempään.

Tästä kuvasta tulee vahvasti mieleen Leijonakuningas, tiedättehän legendaarisen Mufasan lainin ”Kaikki, mitä valo koskettaa on kuningaskuntaamme…” :”D

Rebekka
Tunika – Lindex
Laukku – tuliainen reissusta
Legginsit – H&M
Kengät – Converse

Samuel
Paita ja housut – Lindex
Kengät – Converse

Samuel menee jo kovaa kyytiä potkupyörällä, nyt kun korkeus on hänelle vihdoinkin sopiva. Tämän kesän aikana Samuel on ottanut pituutta mielestäni oikein kunnolla, poika ei kasvanut juuri viime syksyn/talven aikana, kun hän oli niin vahvalla lääkekuurilla.

Pari hyppyä silkasta ilosta!

Kannustusjoukot olivat kyllä sydäntä sulattavan sympaattiset. Rebekka sanoi, että tulee itku, jos isän joukkue häviää ja molemmat tanssivat penkillä, kun ”sen oikean” joukkeen maali vihdoin tuli, ”hullaaa, iskä, hullaa”. Lapset jaksoivat ylittivät odotukseni siinä mielessä, että he todella jaksoivat napottaa penkillä ja seurata peliä, niin kauan, kunnes itse aloin ehdottelemaan kotiinlähtöä.

Iskähän se siinä. Ja kyllä, voittokin tuli, varmasti siksi, koska katsomossa oli niin hyvä tsemppi (me oltiin ainoat katsojat) :D

Nämä loppukesän helteiset päivät on olleet jotenkin todella ihania. Ja kyllä, lähipäivät ovat nostattaneet pienen haikeuden jälleen, mutta se kuuluu minun syksyyni, haikeus siis.

-Maj

1 2 3 4 5 6 7 8 18