Elämän pienet hyvät hetket ovat usein suunnittelemattomia ja niiden kauneuden tajuaa vasta vähän jälkeenpäin. Tiedätkö mitä tarkoitan? Hetkiä, joissa et kaipaa mitään – ja joissa kaikki on hyvin ilman, että mitään erityistä on tapahtunut. Elämän parhaita paloja ovat ne arkiset hetket, jotka jostain syystä tuntuvat ainutlaatuisilta – ja ennenkuin mitään ehtii tajuamaan, ne ovatkin jo ohi.
Mä istuin meidän rappusilla hengästyneenä ja hikisenä juoksulenkistä, kun veljeni auto kaarsi pihaan. Miehet juoksivat skeittaavien muksujen perässä ja Teppo tuli siihen jalkoihin rapsuteltavaksi. Ilta-aurinko paistoi niin nätisti, ettemme millään olisi halunneet mennä sisälle. Auringon lämpö tuntui pehmeältä iholla ja ilmassa oli lupaus kesästä, ja ehkä myös vähän siitä, että hyviä hetkiä voi olla tiedossa lisää.
Ja kerrankin, ei ollut kiire mihinkään.
-Maj
<3
<3 takaisin!
kesäillat on parhautta <3
Niiiiin on <3 Jengi varmaan jossain vaiheessa kyllästyy mun kesä-hehkutukseen ja lopettaa blogin seuraamisen kokonaan :D