Otsikolla viitaan meneillään olevan lapseni kehitysvaiheeseen. Nyt on nimittäin menossa ”revin kaiken alas”-vaihe. Kaapit, laatikot ym. saadaan helposti pienillä liimanäpeillä auki ja sen jälkeen kasvoille leviää oikein mairea sydämet sulattava hymy, JES! Silmänräpäyksessä koko laatikon sisältö on ympäri asuntoa. Lapaset, sukat, rintaliivit, hiusharjat ja vaipat ovat iloisissa rykelmissä. Eikä se tunnu kyllästyttyvän koskaan, kerrassaan mahtava leikki. Samuel konttailee huoneesta toiseen ja ohi mennessää repii myös mahdolliset koukussa roikuvat tai missä tahansa näkyvät esineet/vaatteet alas ihan vaan sekunnissa. Minä keräilen ja nostelen kaiken ylös perässä, kunnes poika taas pyyhältää samaa reittiä takaisin repimään kamat lattialle silmät kiiluen silkasta onnesta. Wc-paperin repiminen on myös tosi kivaa puuhaa, koko rulla auki, silputaan ja syödään paperia mahdollisimman paljon ennen kuin joku huomaa. Kannattaa ihan kokeilla itsekin jos on tylsää, kelaat vaan rullan auki, revit palasia ja sitten siivoat sotkut, toista viisi kertaa, niin saat varmasti tunnin kulumaan. Tämä vaihe on muuten muistaakseni aika pitkä? Ei mikään kuukauden juttu. Pitäisköhän laittaa sellaiset virittimet, että niitä ovia ei saa tuholainen auki? Varmaan.

 

stringhylly1 stringhylly2

Patakinnas on löytänyt uuden paikan korkealta String-hyllyn sivusta.

 

stringhylly3

Minä niin kovasti tykkäisin roikottaa keittiöpyyhettäni tässä näin, mutta ei.

 

magneetit1 magneetit2

Rebekan aakkos-magneetit eivät sovellu myöskään vauvan ruuaksi. Niillä leikitään silloin kun Samuel on päikkäreillä. Rebekka osaa jo näyttää ”Sampan, Reben, Irman ja Amandan kirjaimet”. Mäkin tykkään leikkiä niillä, kuten voitte huomatakin ;)

 

Aina kun yksi vähän kiusallisempi ”vaihe” saadaan kunnialla ohitse niin seuraavaa pukkaa, sellaista näiden naperoiden kanssa vaan on :) Minttu kirjoitti tosi osuvasti aiheesta täällä!  Mintun luettelemista vaiheista tai kausista ovat lemppareitani ovat ehkä ”nukun vain jos silität mua koko yön”, ”raivoan ilman tunnistettavaa syytä” ja ”haluan repiä sun kynsinauhoja koko yön, muuten en nuku” -kaudet!  Kannattaa muutenkin tutustua Mintun blogiin, sillä se on aika ihana, kuten itse kirjoittajakin <3

 

-Maj

Terkkuja sairastuvalta vaan, puuh! Itse olen ihan terve, mutta nuo muut… Viikonlopun raikkaat pulkkailukelit ovat menneet meiltä nyt vähän sivusuun, mutta eiköhän me vielä keretä. Viikonloppu on siis toisinsanoen sujunut sisätiloissa lattaialla pyöriskellen, lukuunottamatta lauantain salipyrähdystä ja tämän päivän vaunulenkkiä (nyt jo terveen) Sampan kanssa.

 

su1

Treenailu (ja kampaajalla käyminen!) on piristänyt tätä kulunutta viikkoa. joka me ollaan oikeastaan kokonaan vietetty sisästiloissa. Viikon liikunnat menevät näin: ma -salitreeni PT:n kanssa, ke -kahvakuultatunti, la -oma salitreeni ja nyt su -reipas vaunulenkki.

 

su2 su3

Miika testaili kameran ”mahtavia” efektejä, jepjep!

 

su4

Vaunulenkin määränpää oli anoppila, jossa sain vihdoinkin edistystä tuoliprojektiin! Tällä viikolla ”lastenhuoneen muutos” toteutetaan, jos ei mitään yllättäviä esteitä ilmaannu.

 

Tsemppiä vaan kaikille alkavaan viikkoon, katseet kohti kevättä!  Toivottavasti säästytte sairastelulta vai makoiletteko mahdollisesti tälläkin hetkellä sohvanpohjalla nenäliinapaketti seurananne? Magicpoksissa alkaa huomenna ”asuviikko” OMG! Mitähän siitäkin tulee, onneks voin aina kuvat noita nakeroiden vaatteita, jos itse vetelen samoissa verkkareissa koko viikon, hehe!

 

-Maj

 

1 142 143 144 145 146 147 148 179