Mä olin viime viikolla ammattilaisen kuvattavana, oli aika jänskää! Vietiin Mitjan kanssa mun asukuvat nextille levelille. Noin about tunnin kuvailtuamme, Miika ja lapset tulivat hakemaan mua ja he hyppäsivätkin kameran eteen, siinä samassa napsittiin kuvia vähän isommallakin kokoonpanolla.
Oli se vaan jotenkin kreisiä, kun Mitjalla oli messissä assistentti sekä valosysteemit ja kaikkee, huh! Oma asukuvailuni ystävien, miehen tai kollegoiden kanssa on kuitenkin vähän erilaista, harvemmin kuvia otetaan varttia pidempään, viimeisen päälle hiotut asukuvat eivät ole kuitenkaan olleet tässä blogissa se juttu, vaikka toki vuosien varrella kuvien laatu on ainakin (toivottavasti) hiukan kohentunut.
Sain kameran ruudulta vähän käsitystä siitä mitä on tulossa, Mitja on todella taitava kuvaaja. Äh, en millään malttaisi odottaa, että näen valmiit kuvat! On se vaan semmoinen juttu, että niitä itsestä otettuja kuvia ei pysty tarkastelemaan tippaakaan objektiivisesti, kuva voi olla ”kuvana” ties miten upea – mutta silti siinä oleva oma naama ei vaan miellytä aina tippaakaan.
Ymmärrän taas hiukan paremmin Mammatyylit-kuvattaviani, he kun eivät pääse valkkaamaan kuvia, vaan näkevät vasta blogissa valmiin lopputuloksen haastatteiluineen.
-Maj
